Kesäkuussa 2017 Suurin näkemäni kääpä Eräässä pihapiirissä oli suurin koskaan näkemäni kääpä. Kuvassa olevat männyn neulaset antavat jonkinlaisen kuvan mittasuhteista. Kääpä oli kasvanut vanhan koivunkannon päälle. Facebookissa saamani tiedon mukaan kyseessä on Lattakääpä (Ganoderma applanatum). Kävelyretki Iso-Valkeiselle Lestijärvellä maanantaina 5.6.2017 Olen keväisin suunnitellut kuvaavani tupasvillan paikoin valkoisena mattona esiintyviä kukintoja. Kuvan ottaminen on jäänyt toistaiseksi kuitenkin mietintävaiheeseen. Kuluvan vuoden kesäkuun alussa lähdimme hetken mielijohteesta käymään Lestijärven Iso-Valkeisella. Tuolta reissulta otin muutaman kuvan ja yksi niistä on tupasvillan kukinto juuri ennen aukeamistaan. Paikassa, jossa kuvan otin, tupasvilla esiintyi vain harvoina yksittäisinä kasveina. Kuvaamassani tupasvillan kukinnossa oli keltiäinen. Samalla kävelyretkellä otin juolukan kukasta kuvia siten, että muutin tarkennuspistettä jokaisen kuvan välillä. Ajatuksena oli yhdistää kuvat ohjelmallissesti siten, että syvyysterävyys olisi suurempi kuin yksittäisessä kuvassa. Ohessa on viidestä otoksesta koostettu lopputulos. Kuva ei oikein vastaa mielikuvaani, koska otin kuvat käsivaralla, enkä saanut pysymään kemeraa täystin paikallaan otosten välillä 6.6.2017 myöhään illalla Ilta oli muutoin kylmiin päiviin nähden kohtuullisen lämmin. Aurinko oli jo laskenut, mutta auringon punertama taivaanranta loi satumaisen tunnelman. Menin kameran kanssa pihalle tutkailemaan kuvausmahdollisuuksi. Ajatuksenani oli hyödyntää punaista taivaanrantaa taustavalon antajana. Alla on muutama otos tuolta myöhäiseltä illalta. Ylimpänä on dramaattinen silhuettikuva suoraan pohjoiseen autotallimme edestä. Keskiyön aurinko punaa taivaanrannan Seuraavana on neljä kuvaa, joihin sain haluamani punertavan taustan. Kuvissa on vasemmalla nuokkuva valkovuokko ja omenapuun nuppu jsekä oikealla kirsikan kukka ja pihlajan nuppuja. Myöhään lauantai-iltana 17.6.2017 Olimme olleet viikon pois kotoa ja omenapuut olivat puhjenneet sinä aikana kukkaan. Kotiin tullessamme ensimmäiset terälehdet olivat jo tippuneet. Harmittelin, etten tänä vuonna saisi makrokuvia omenapuiden kukista. ajattelin kuitenkin testata aiemmin keväällä ostamaani makrokiskoa ja tosi vähällä käytöllä ollutta rengassalamaa. Kuvasin omenan ja kulleron kukkia sekä salamalla että ilman salamaa. Tällä kertaa ilman salamaa kuvatut otokset olivat selvästi parempia. Ilman salamaa otetu on kuvaparissa vasemmalla. Makrokiskon käyttöä pitää selvästi vielä harjoitella, sillä en saanut yhtään ainutta kuvasarjaa, joiden avulla syväterävyyttä olisi voinut kasvattaa. Itse asiassa kärsivallisyyteni ei siihen riittänyt. Vielä lisäselitykseksi kelvannee sateen jälkeen ilmestyneet hyttyset, jotka häiritsivät kuvaamista.