Edelleen linnunrataa ja muutama kuukuva. Julkaistu 10.10.2020 Kävin sunnuntaina 4.10.2020 jälleen kuvaamassa linnunrataa Lestijärvellä. Tällä kertaa kuvauspaikkana oli Lestijärven pohjoisrannalla oleva Kutunranta. Ajoin paikalle jo valoisaan aikaan löytääkseni hyvä kuvauspaikan. Olin paikalla puoli kahdeksan maissa ja aurinko oli laskenut vain vajaan tunnin aiemmin, joten läntinen taivaanranta oli vielä vaalea. Etelän taivaalla näkyi vain yksi tähti Altair, joka on vajaan 17 valovuoden päässä oleva kaksoistähti. Altair sijaitsee linnunradan vasemmalla puolen. Vähän jälkeen kahdeksan linnunradan “haamu” näkyi etelän ja lounaan välillä. Tuolloin piti olla jo pimeää, mutta harmikseni kuu valaisi jo niin, että Linnurataa oli vaikea havaita. Kuu oli noussut jo puoli kahdeksan maissa, mutta kuvauspaikaltani sitä ei vielä näkynyt. Päätin jokatapauksessa kuvata linnunrataa, vaikka epäilin, että se ei toistuisi kuvissa kunnolla. Näinhan siinä sitten kävi. Linnunrata on juuri ja juuri havaittavissa kuvissa. Ensin käytin aiemmin opettelemiani asetuksia eli aukko 2.8, valotusaika 30 sekuntia ja ISO -arvo 3200. Näillä asetuksilla kuvasta tuli mielestäni aivan liian vaalea. Otin useampia kuvia ja vähensin aina valotusaikaa saadakseni haluamani lopputuloksen. Täälä kertaa se ei onnistunut. Osa kuvasarjasta on alla siten, että pisin valotusaika on vasemmalla ja lyhin oikealla. Valotuasajat ovat 30 s, 20 s, 15 s, 10 s ja 5 s. Yksikään kuvista ei vastaa mielikuvaani siitä millainen linnunratakuvan tulisi olla. Kokeilin vielä yhdistää kuvia ja parhaan lopputuloksen sain yhdistämällä kuvat, joiden valotusajat olivat 20 s, 15 s ja 10 s. Kuvassa näkyvät myös kaksoistähdet Vega ja aiemmin mainitsemani Altair . Kuvan keskellä vasemmassa reunassa olevat kolme viivaa ovat satelliitin aiheuttamat. Jos tarkkaan katsoo voi huomata, että pisin viiva on alinna ja lyhin ylinnä. Tästä näkee valotusaja muutoksen vaikutuksen. Saturnus ja Jupiter olisivat myös näkyneet matalalla taivaanrannassa, ellei pilvi olisi peittänyt niitä. Koska kuu tuli häiritsemään kuvaamistani, niin päätin, että voinhan kuvata vielä sitäkin. Ei muuta kuin kamera jalustoineen autoon ja kohti järven etelärantaa, sillä halusin kuvat siten, että järvi olisi etualalla, kuten olin suunnitellut linnunratakuvatkin. Ensimmäiseksi kuvauspaikaksi valitsin Lestijärven kalasataman, josta olen kuvannut järveä useita kertoja. Päästyäni paikalle voin vain todeta, että kuu oli huomattavasti ylempänä kuin olin alunperin ajatellut. Mielessäni oli kuva, jossa kuu näkyisi saarten välistä. Tällä kertaa tämä ei onnistunut. Toinen kuvauspaikka oli sitten Paranta, jossa olen myös käynyt usein kuvaamassa järveä eri tilanteissa, mutta en koskaa aiemmin kuunvalossa. Ensin on kuva kohti kuuta ja toinen on kuva kohti kirkonkylää. Tässä kuvassa näkyy myös otava, joskin heikosti Kuvasin ensisijaisesti 16 mm laajakulmalla. Kokeilin myös pitempää objektiivia, mutta tulin siihen tulokseen, että laajakulmakuvat toimivat paremmin.
Edelleen linnunrataa ja muutama kuukuva. Julkaistu 10.10.2020 Kävin sunnuntaina 4.10.2020 jälleen kuvaamassa linnunrataa Lestijärvellä. Tällä kertaa kuvauspaikkana oli Lestijärven pohjoisrannalla oleva Kutunranta. Ajoin paikalle jo valoisaan aikaan löytääkseni hyvä kuvauspaikan. Olin paikalla puoli kahdeksan maissa ja aurinko oli laskenut vain vajaan tunnin aiemmin, joten läntinen taivaanranta oli vielä vaalea. Etelän taivaalla näkyi vain yksi tähti Altair, joka on vajaan 17 valovuoden päässä oleva kaksoistähti. Altair sijaitsee linnunradan vasemmalla puolen. Vähän jälkeen kahdeksan linnunradan “haamu” näkyi etelän ja lounaan välillä. Tuolloin piti olla jo pimeää, mutta harmikseni kuu valaisi jo niin, että Linnurataa oli vaikea havaita. Kuu oli noussut jo puoli kahdeksan maissa, mutta kuvauspaikaltani sitä ei vielä näkynyt. Päätin jokatapauksessa kuvata linnunrataa, vaikka epäilin, että se ei toistuisi kuvissa kunnolla. Näinhan siinä sitten kävi. Linnunrata on juuri ja juuri havaittavissa kuvissa. Ensin käytin aiemmin opettelemiani asetuksia eli aukko 2.8, valotusaika 30 sekuntia ja ISO -arvo 3200. Näillä asetuksilla kuvasta tuli mielestäni aivan liian vaalea. Otin useampia kuvia ja vähensin aina valotusaikaa saadakseni haluamani lopputuloksen. Täälä kertaa se ei onnistunut. Osa kuvasarjasta on alla siten, että pisin valotusaika on vasemmalla ja lyhin oikealla. Valotuasajat ovat 30 s, 20 s, 15 s, 10 s ja 5 s. Yksikään kuvista ei vastaa mielikuvaani siitä millainen linnunratakuvan tulisi olla. Kokeilin vielä yhdistää kuvia ja parhaan lopputuloksen sain yhdistämällä kuvat, joiden valotusajat olivat 20 s, 15 s ja 10 s. Kuvassa näkyvät myös kaksoistähdet Vega ja aiemmin mainitsemani Altair . Kuvan keskellä vasemmassa reunassa olevat kolme viivaa ovat satelliitin aiheuttamat. Jos tarkkaan katsoo voi huomata, että pisin viiva on alinna ja lyhin ylinnä. Tästä näkee valotusaja muutoksen vaikutuksen. Saturnus ja Jupiter olisivat myös näkyneet matalalla taivaanrannassa, ellei pilvi olisi peittänyt niitä. Koska kuu tuli häiritsemään kuvaamistani, niin päätin, että voinhan kuvata vielä sitäkin. Ei muuta kuin kamera jalustoineen autoon ja kohti järven etelärantaa, sillä halusin kuvat siten, että järvi olisi etualalla, kuten olin suunnitellut linnunratakuvatkin. Ensimmäiseksi kuvauspaikaksi valitsin Lestijärven kalasataman, josta olen kuvannut järveä useita kertoja. Päästyäni paikalle voin vain todeta, että kuu oli huomattavasti ylempänä kuin olin alunperin ajatellut. Mielessäni oli kuva, jossa kuu näkyisi saarten välistä. Tällä kertaa tämä ei onnistunut. Toinen kuvauspaikka oli sitten Paranta, jossa olen myös käynyt usein kuvaamassa järveä eri tilanteissa, mutta en koskaa aiemmin kuunvalossa. Ensin on kuva kohti kuuta ja toinen on kuva kohti kirkonkylää. Tässä kuvassa näkyy myös otava, joskin heikosti Kuvasin ensisijaisesti 16 mm laajakulmalla. Kokeilin myös pitempää objektiivia, mutta tulin siihen tulokseen, että laajakulmakuvat toimivat paremmin.