II Matkoja Tässä osassa on koottuna matkoiltamme kuvien kera pieniä tarinoita tekmistämme matkoista. Matkatatarinat keskittyvät kohteisiin, joita olen kuvannut eikä tarinoilla ole tarkoitustakaan kuvata kunkin matkan kokonaisuutta. Voisi ajatella, että kyseessä on matkakertomus kameran etsimen läpi nähtynä. Lisäksi on hyvä huomata, että näilllä sivuilla on vain pieni osa matkoilla ottamistani kuvista. Kuvat ja tarinat olen koonnut suunnilleen aikajärjestyksessä. 1. Päivä Prahassa, 26.9.2005 Lensimme syksyllä 2005 Prahaan matkalla Etelä-Puolaan. Ennen Puolaan siirtymistä meillä olin tilaisuus viettä pari päivää Prahassa. Praha ei ollut aivan tuntematon kaupunki, sillä olimme käyneet siellä keväällä 2001. Muistissamme olivat kuitenkin vain yleisimmät nähtävyydet, Kaarlen silta, vanha kaupunki, Wenceslas Square jne. Tuolloin olimme Prhassa huhtikuussa ja ilma oli tosi kylmä. Ajoittain satoi räntääkin. Paikallisten mukaan kysessä oli kylmin kevä vuosikymmeniin. Nyt meillä oli siis mahdollisuus verestää muistiamme ennen Puolaan siirtymistä. Kokosin oheen kuvia t u t u s t u m i s t a m m e kohteista. Kuvat ovat reittimme mukaisessa järjestyksessä. Koska aikamme Prahassa oli tällä kertaa rajallinen päätimme käydä ensin Kaarlen sillalla, joka on tunnetuimpia Prahan maamerkkejä. Silta on rakennettu 1400- luvulla. Kaarlen sillasta otetussa kuvassa näkyy taustalla myös Prahan linna. Kuva on otettu joen itärannalla kulkevalta kevyenliikenteen väylältä. Alkuperäisessä kuvassa joen keskellä on keltainen poiju, jonka olen tässä rajannut pois. Joki on tsekiksi Vltava ja saksaksi Moldau.

Seuraavassa kuvassa on kiinteästi Kaarlen sillan itä- päätyyn liittyvä torni, jonka sanotaan olevan yksi kau- neimmista goottilaisista yhdyskäytävistä maailmassa. Torni on sillan tavoin 1400 -luvulta. Olen korjannut hieman kuvan perspektiiviä. Vasemmalla oleva seinä jäi kuitenkin pahasti vinoon. Korjasin myös hieman kuvan valotusta vaaleammaksi. Ylitimme joen Kaar- len siltaa pitkin ja kuvittelin kuvaavani myös sillan patsaita. Silta oli kuitenkin aivan täynnä ihmisiä, joten tällä kertaa sillalta ei tulllut minkäänlaisia kuvia. Seuraava kohteemme oli Wallensteinin palatsi. Valitsimme palatsin käyntikoh- teeksi, koska näytti siltä, että suurin osa turisteista hakeutuu Prahan linnan suun- taan. Wallensteinin palatsi on ensimmäinen suuri barokkityylinen Prahaan rakennettu palatsi. Rakennus on 1600 -luvulta. Rakennus on niin suuri, että sen rakentamiseksi jouduttiin ostamaan ja purkamaan 23 taloa, kolme puutarhaa ja kokonainen tiilimuuri. Kuljimme palatsin alueella ja kuvattavaa oli todella paljon. Otin tähän mukaan vain muutaman kuvan. Ensimmäisenä palatsista on kuva puutarhapavijonkia kohti kulkevalta hiekkatieltä. Puutarhapaviljogin sisäänkäynnin muodostaa kolme pilarein tuettua kaariaukkoa. Patsaat puutarhassa ovat jäljitelmiä. Alkuperäiset ovat Ruotsin kuninkaallisessa hovissa. Ruotsalaiset veivät ne vuonna 1648 sotasaaliina. Puutarhapaviljogin sisäkatto teki vaiku- tuksen väreillään ja yksityiskohdillaan. Maalaukset kertoivat varmaan jonkun tarinan, joka kuitenkaan ei auennut.

Seuraavaksi otin mukaan tähän yleiskuvan puutarhasta. Muotoon leikatut pesasaidat antavat jonkilaisen käsityksen puutarhasta. Kuvan vasemmassa yläkulmassa takana näkyy tippukiviluolan jäljitelmä, josta on vieressä erillinen kuva. Kuvassa on tippukiviluolaa jäljittelevä seinä. 1600-luvun Euroopassa tapa rakentaa kyseisiä seiniä oli sen ajan muotioikku. Kuvaa ottaessani kuvittelin seinän kuvaavan aivan jotain muuta. Kotona kuvia katsellessani seinän tarkoitus alkoi mietityttää. Netin avulla sain selvitettyä seinän kuvioiden merkityksen. Jatkoimme kävelyämme joen länsirantaa pohjoista kohden, tulimme Viereisessä kuvassa näkyvälle Manesuv sillalle. Suoraan sillan päässä pienen puistokappaleen takana on Prahan yliopisto. Kuvassa sillan yli vasemmalla on Prahan f i l h a r m o n i a n konserttisali. Oikealla on yliopiston taideakatemia. Edellisen kuvan ottamisen jälkeen kuljimme yliopiston ohi Karpova -katua pitkin ja päädyimme vanhan kaupungin aukiolle eli Staromestske namestille. Aukiota ympäröi toinen toistaan kauniinpia rakennuksia. Ensimmäisenä aukiolla kuvatuista kohteista oli kaksitorninen kirkko, joka tsekiksi on Chrám Matky. Kuva on seuraavalla sivulla.

Yläpuolella on myös muutama muu kuva Vanhan kaupungin aukiota reunustavista rakennuksista. Tässä oli vaikeus valita mitkä monista kuvista julkaisen näillä si- vuilla. Otin mukaan katunäkymän ja yleiskuvan, joka on kuvattuna aukion yli sekä kuvan yksittäisestä rakennuksesta. Mukana on myös yksi viehättävä yksityiskohta erään rakennuksen seinästä. Käytössäni olleella Canonin 17 – 85 mm:n objektiivilla ei välttämättä saa kovin laadukkaita kuvia rakennuksista. Rakennusten seinä kallistuva joka kuvassa. Myös kuvien ottaminen yläviistoon aiheuttaa perspektiivin vääristymistä. Olen koittanut oikaista kuvien perspektiiviä Lightroomilla. Vanhan kaupungin jälkeen siirryimme pikkuhiljaa Vaclavin aukiolle. Aukio on syntynyt Kaarle IV:n perustaessa Uuden kaupungin vuonna 1348. Aukiolla on elo-

kuvateattereita, teattereita, pankkeja, hotelleja, ravintoloita, kymmeniä pienempiä ja suurempia kauppoja ja virastoja. Aukiota reunustaa Prahalle tyypillisesti kauniit rakennukset. Aukion toisessa päässä sijaitsee kansallismuseon rakennus, joka on 1800 -luvun lopulta. Museo näkyy yllä kummassakin vasemmanpuoleisessa kuvassa takana taustalla. Yllä oikeassa kuvassa kuvan keskellä näkyy miten moderni rakennus on “ahdettu” vanhojen rakennusten väliin. Rakennus on varmaan tarpeeseen tehty, mutta ei se ainkaan paranna katunäkymää. Alapuolella olevassa vasemmanpuoleisessa kuvassa on rivistö jättikokoisia metallista tehtyjä ihmishahmoja. Niiden merkitys jäi epäselväksi Aukiolla oli paljon myös käsityölaisten työpisteitä, joista mieleenpainuvin oli sepän työpiste ahjoineen. Meillä oli suunnitelmissa mennä Puolan puolelle yöjunalla, joten kävimme vielä illalla tutustumassa paikallisiin nähtävyyksiin. Iltavalaistuksessa kuvaaminen ilman jalustaa ei oikein onnistu. Seuraavalla sivulla on kuva Prahan linnan alueesta iltavalaistuksessa. Kuvaa piti hieman retusoida julkaisua varten.

2. Puolassa syksyllä 2005 Prahan jälkeen matkustimme junalla Puolan puolelle. Paikan nimi on suomalaiselle liian vaikea lausua, Bystrzyca Kłodzka. Paikka on pieni kaupunki Etelä-Puolassa. Kaupungissa asui tuohon aikaan noin 8 000 asukasta. Syy matkaamme oli se, että nuorin tyttäremme oli kaupungissa vapaaehtoistyössä ja menimme tapaamaan häntä. Tutustuimme kaupunkiin parin päivän ajan, jonka jälkeen vuokrasimme auton tutustuaksemme hieman laajemmin Puolaan. Vaikka Bystrzyca Kłodzka ei varsinaisesti ole mikään turistipaikka, niin kaupungissa on kuitenkin nähtävää. Keräsin tälle sivulle joitakin otoksia tuolta käynniltä. Kuvia ottaessani en tiennyt koskaan tuovani niitä julkisuuteen. Kuvat on otettu jälleen lähinnä muistoksi, koska kaupungissa ei varmaan tule käytyä toista kertaa. Ensimmäisenä on tyypillinen turistiotos Trinyty patsaasta kaupungin kauppatorilta. Patsaasta ei löytänyt muuta tietoa kuin nimi. Toinen maamerkki löytyi 1800 luvulla avatulta pieneltä kauppatorilta. Torin keskellä on historiallinen pylväs vuodelta 1556. Pylväs on yksi harvoista vanhan oikeuslaitoksen muistomerkeistä Puolassa. Pylvästä on ilmeisesti käytetty siten, että vangit on kahlittu pylvääseen ihmisten nähtäväksi. Seuraavalla sivulla on yleisnäkymiä kaupungin kattojen ylle ja vanhasta kauppatorista. Kuvat on otettu näköalatorniksi muutetusta tiilisestä tornista. Tornin

alkuperäinen tarkoitus jäi hämärän peittoon, mutta arvelisin sen olleen jonkilainen vartiotorni. Torni sijaitsee kaupungin historiallisen keskustan itäreunalla. Vasemmanpuoleinen kuva tornista kattojen yli länteen. Kuvan oikessa reunassa näkyy kirkon torni ja taustalla Etelä-Puolalle tyypilliset matalat vuoret. Vieressä oleva kuva on lounaseen päin tornista. Kuvan vasemmassa reunassa oleva valkoinen torni on osa kaupungintaloa. Sitten on kuva jo aiemmin esillä olleelle vanhalle kauppatotille ja kuva katunäkymästä. Kuvien perusteella voi todeta, että ainakaan vuonna 2005 kaupungissa ei ollut lainkaan uutta rakennuskantaa. Yleiskuvien jälkeen otan tähän vielä kaksi yksittäistä kohdetta. Puola on katolinen maa ja se näkyi myös kaupunkikuvassa. Ensimmäinen kuva seuraavalla sivulla on saksalaisen katolisen teologin Wilhelm Hohhausn hautamuistomerkistä. Hän toimi Klodzkin läänin kappalaisena ja opettajana Bystrzyca Klodzkan läänin kappalaisena ja opetajana Bystrzyca opettajankoulutuslaitoksessa. Hohhaus eli vuosina 1844 – 1909. Toinen pystykuva kuva on katualttarista, jollaisia Puolassa oli useita.

Viimeinen vaakakuva liittyy paikalliseen sadonkorjuuseen. Muovilla suojatut kohteet näyttävät kuhilailta. Matkustimme seuraavana päivänä Wroclawiin tavoitteenamme oli tutustua hieman kaupunkiin ja vuokrata auto. Kaupunki tunnetaan nimeltä jo 1000 –luvulta. Kaupungissa on hieman yli 600 000 asukasta. Käytettävissä olevan ajan puitteissa keskityimme tutustumaan vain vanhaan kaupunkiin, joka on täynnä kauniita rakennuksia. Päivä oli harmaa ja satoikin hieman, joten kuvat jäivät hieman harmaiksi. Olen säätänyt jokaista kuvaa hieman saadakseni rakennusten värin paremmin esille. Vieressä olevat kuvat ovat kaikki vanhan kaupungin keskustasta. Ensimmäisenä on ehkä parhaiten tunnistettava rakennus. Kyseessä on museo.

Seuraavana on muutama yleiskuva toria ympäröivistä rakennuksista. Paivä oli harmaa ja satoikin hieman, joten kuvat jäivät hieman harmaiksi. Olen säätänyt jokaista kuvaa hieman saadakseni rakennusten värin paremmin esille. sivun kaikki kuvat ovat vanhan kaupungin keskustasta. Puolassa on useita kansallispuistoja, joista tutustuimme yhteen seuraavana päivänä. Paikka oli Erranta Rocks, joka sijaitseen Stolowe Mountains kansallispuistossa eteläisessä Puolassa lähellä Tsekin rajaa. Kohteena oli vaikutavia luonnon muovaamia kivimuodostelmia ja kivilabyrintteja. Ilma oli edelleen pilvinen ja kostea, joten valo ei aina riittänyt kapeissa solissa kuvaamiseen ilman salamaa, vaikka ajankohta oli vähän ennen puoltapäivää. Otin tähän muutaman kuvan noista kivistä ja kivisolista. Mukana on myös yhden kuvan alueelta löytyvistä luonnon muovaamista kivipyläistä.

Matkustimme saman päivän aikana Nysan, Opolen ja Katowichen kautta Krakovaan. Tuolta väliltä otetut kuvat ovat enimmäkseen henkilökuvia, joiden julkaiseminen näillä sivuilla ei ole tarkoituksenmukaista. Yhden kuvan kuitenkin otan tähän mukaan. Kuvassa on Nysan kirkko, joka on yksi Puolan virallisista kansallisista historiallisista muistomerkkeistä. Kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1198. Nykyisen muotonsa se on saanut 1400 -luvun alkupuolella. Kirkko on poltettu vuonna 1945 ja rakennettu uudestaan 1947 -58.

Krakovassa ensimmäinen kohteemme oli vanhan kaupungin keskusaukio, joka on 1300 -luvulta ja on yksi euroopan suurimmista k e s k i a i k a i s i s t a kaupunkiaukioista. Aukion keskellä on 1555 u u d e l l e e r a k e n n e t t u renesanssityylinen Cloth Hall, joka on kuvassa. Kuvanottohetkellä oli pilvinen ja sateinen sää. Sade kasteli aukion kiveyksen siten, että ihmisten hamot heijastuivat siitä. Toinen kohde, johon tutustuimme Krakovassa oli Wawelin linna eli kuninkaanlinna. Se on rakennettu 1300-luvulla paikalle, jossa oli jo aiemmin ollut linna. Se on ollut Puolan kuninkaiden tärkein virka-asunto. Linna nimitettiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1978. Vieressä on yleiskuva linnasta ja kuva linnan sisäpihalta. Kuva linnasta on otettu alhaalta ylöspäin ja se näkyy kuvassa linnan vinoina seininä. Linnakuvan spkesit ovat 1/250, f8, 17 mm, ISO 800. Taivaan pilviverhoa en onnistunut saamaan kuvaan mukaan. Krakovan jälkeen matkustimme Auschwitziin. Ajoimme Wadowicen kautta. Vasta Wadowicessa saimme tietää, että siellä on paavi Johannes Paavali II:n kastekrikko,josta on kuva alapuolella. Kohde on ilmeisen suosittu. Kuvasta näkee miten ihmiset jonottivat päästäkseen kirkon sisälle. Kirkkorakennuksessa oli me-

neillään ainakin ulkopuolinen korjaustyö. Sisällä emme käyneet. Tässä kuvassa taustalla olevat pilvet tulivat mukaan. Seuraava kohteemme oli siis sodan aikainen keskitysleiri Auschwitz. Se sijaitsee puolalaisen Oświęcimin (saks. Auschwitz) kaupungin liepeillä. Nykyisin Auschwitz on museo ja Unescon m a a i l m a n p e r i n t ö k o h d e . Auschwitziin tutustuminen toi voikaasti mieleen kahdeksan vuotta aiemman tutustumiseni Dachaun keskitysleiriin. Jotenkin tuli tunne onko minulla oikeutta kuvata rakennuksia ja aluetta, jossa tehtiin todella pahoja asioita. Vaikka tilanne meni tunteisiin, niin otin kohteesta puoli tusinaa kuvia ja julkaisen niistä neljä tässä.

Matka jatkui Auschwitzisä kohti pohjoista. Pysähdyimme tutustumaan Chęcinyn eteläpuolella olevaan rauniolinnaan. Kuningas Vladislav Kyynäränmittainen rakennutti Chęcinyyn 1200-luvulla goottilaisen linnan, jonka muoto sovitettiin jylhään vuoreen. Se oli Puolan kauneimpia linnakkeita. Ruotsalaiset hyökkäsivät linnaan 1600 -luvulla, jolloin linnan suuruuden aika päättyi. Kävimme linnan raunioilla lokakuussa 2005. Seuraavalla sivulla on kaksi kuvaa linnasta ovat tuolta käynniltä

Vasen kuva on otettu raunioiden itäisestä tornista. Kuvanotto-hetkellä ilma oli usvainen, joten näkyvyys Świętokrzyskien vuorille oli kovin huono. Säätöarvot olivat 1/500 s f/9,5 17 mm ja ISO arvo oli 400. Oikean puoleinen kuva on otettu auton ikkunan läpi. Kuva on otettu säädöillä 1/320 s f/11 27 mm, ISO 400. Seuraava paikka, jossa pysähdyimme oli Częstochowa, joka on Warta-joen varrella oleva hieman yli 200 000 asukkaan kaupunki. Wikipedian mukaan se tunnetaan ennankaikkea Jasna Goran luostarissa säilytettävästä Mustan madonnan maalauksesta. En muista näimmekö maalausta, mutta muutamia kuvia otin luostarista ja sen ympäristöstä. Ensimmäisenä vasemmalla on kuva luostarin tornista kaupunkiin päin. Koska päivä oli kovin harmaa olen joutunut hieman säätämään tätäkin kuvaa. seuraavana on Kristus-patsas luostarin portin pielessä. Viimeisessä kuvassa tässä ryhmässä on kardinaali Stefana Wyszyńskiegon patsas.

Viimeinen varsinainen pysähdyspaikkamme oli kaupunki nimeltään Łódź. Kaupunki on lähes 700 000 asukkaan teollisuuskaupunki ja on Puolan kolmanneksi suurin kaupunki. Kaupunki sijaitsee lähellä Puolan maantieteellistä keskipistettä. Kaupungissa otetuista kuvista otan tähän sivulle vain kolme kuvaa. Nämä ovat kuva patsaasta, joka esittää flyygeliä soittavaa miestä. Kyseessä on Rubisteineni piano. Sekä kuva 1800 -luvulla rakennetusta Aleksanteri Nevskin katedraalista eli Lodzin kateraalista. Viimeisenä on kuva kaupungin puistossa olevasta teoksesta, jonka merkitys jäi epäselväksi.

4. Jokimatka Mainz – Goar – Mainz toukokuussa 2006. Meillä oli tilaisuus keväällä 2006 tehdä edestakainen matka jokilaivalla Reiniä pitkin. Matka alkoi Mainzista, joka on hieman yli 200 000 asukkaan kaupunki läntisessä Saksassa Reinin rannalla. Kääntöpaikka Goar on taas hyvin pieni kaupunki noin 35 km luoteeseen Mainzista. Edestakainen matka kesti kääntöpaikan taukoineen hieman yli 5 tuntia. Matka oli maisemiltaan upea. Reinin rinteet laskivat jyrkästi kohti jokea. Rinteillä oli paitsi upeita viljelmiä myös upeita keskiaikaisia linnoja. Internetin mukaan linnoja tuolle matkalle mahtuu 13. Osa linnoista oli raunioina ja osa oli kunnostettu. Muutama oli otettu hotellikäyttöön. Kuvasin noita linnoja aluksi innokkaasti, mutta jossain vaiheessa into hiipui, kun linnoja oli niin useita. Olen kerännyt näille sivuille muutaman kuvan noista linnoista. Kuvatessani en tiennyt linnoista mitään. Onnistuin kuitenkin löytämään nimen ja lyhyen tarinan kullekin kohteelle internetin ihmeellisestä maailmasta. Ottamieni kuvien laatuun vaikutti voimakkaasti se, että ne otettu liikkuvasta laivasta ja ilman jalustaa. En koskaan ajatellut, että julkaisisin niitä missään. Otin kaikki kuvat automaattisetuksilla . Ehrenfelsin linna. Ensimmäisenä joen itärannalla tuli vastaan Ehrenfelsin linna . Linnasta on ensimmäinen maininta vuodelta 1256. Wikipedian mukaan linna on ollut vuodesta 2002 Unescon maailmanperintökohde. Linna on asumaton. Linnan ympärillä kuvassa näkyy viiniviljelmiä, joita matkan varrella oli tosi paljon. Valitettavasti pilvinen taivas on palanut kuvatessa puhki. Kamera Canon EOS 10D, objektiivi Sigma 17 - 200, polttoväli 35 mm.

Otan tähän toisen kuvan samasta aiheesta. Olen hieman käsitellyt kuvaa. Lisäsin kuvaan taustalle taivaan, jossa on pilviä. Kuvan ottohetkellä kamera ei automaattivalotuksesta johtuen pilvien muodot eivät erotu. Rheinsteinin linna Seuraava linna oli joen länsirannalla. Netistä selvisi, että kysees-sä on Rheinsteinin linna , joka on peräisin 1300 –luvulta. googlen mukaan linnan rappeutuminen alkoi jo 1500 –luvulla. Linna on kuitenkin edelleen käytössä ja nykyisin se on yksityisessä omistuksessa. Linna on museo ja matkailukäytössä. Kamera Canon EOS 10D, objektiivi Sigma 17 - 200, polttoväli 200 mm. Reichensteinin linna Sitten vastaa tuli joen läsirannalla Reichensteinin linna. Myös tämä linna on keskiajalta. Ensimmäinen maininta linnasta on vuodelta 1213. Linna tuhottiin ensimmäisen kerran vuonna 1282. Linna rakennettiin uudelleen 1300 -luvun puolivälissä ja alkoi raunioitua 1500 –luvun lopulla. Linnan seuraava restaurointi alkoi 1800 –luvun alkupuolla. Nykyisin linna toimii museona. Kamera Canon EOS 10D, objektiivi Sigma 17 - 200, polttoväli 90 mm.

Stahleckin linna Seuraava kuvaamani linna on Stahleckin linna 1200 luvulta. Myös tämä linna on tuhottu 1700 luvulla ja sittemmin rakennettu uudestaan. Nykyisin linna toimii hostellina. Kamera Canon EOS 10D, objektiivi Sigma 17 - 200, polttoväli 150 mm. Burg Pfalzgrafenstein Seuraavassa joen keskellä saarella olevassa linnassa Burg Pfalzgrafensteinissa oli peruskorjaus meneillään. Linnan ensimmäiset osat on rakennettu 1326 – 1327. Sittemmin linnaa on laajennettu useampaan otteeseen. Viimeiset lisäykset on tehty 1700 –luvulla. Linna on toiminut tietullin keräämispaikkana. Nykyisin linna toimii museona ja on valtion omistuksessa. Linna on palautettu 1400 –luvun väreihin. Kamera Canon EOS 10D, objektiivi Sigma 17 - 200, polttoväli 24 mm. Gutenfelsin linna Gutenfelsin linna , joka oli seuraava kuvaamani kohde, sijaitsee joen itärannalla. Tämäkin linna on rakennettu 1200 –luvulla, vuonna 1220. Myös tätä linnaa on käytetty maksujen keräämiseen aina vuoteen 1886. Linna on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2002. Nykyisin linna on hotellin

Kamera Canon EOS 10D, objektiivi Sigma 17 - 200, polttoväli 90 mm. Burg Katz Matkan viimeinen joen itärannalla nähty ja kuvattu linna oli Burg Katz . Linna on rakennettu 1371. Napoleon pommitti linnan 1806. Linna rakennettiin uudelleen 1896 – 1897. Nykyisin se on yksityisomistuksessa eikä vieraiden käytettävissä. Kamera Canon EOS 10D, objektiivi Sigma 17 - 200, polttoväli 77 mm. Burg Rheinfels Matkan päätepiste oli siis pieni paikkakunta Goar, jossa tutustuimme Burg Rheinfelsiin. Linna on rakennettu vuonna 1245. Linna on ollut aikoinaan suurin Reinille näkyvä linna. Vuosien saatossa linna on rakennettu uudestaan viisi kertaa. Pääosa linnasta on nykyisin raunioina, mutta alueella on hotelli ja ravintola sekä linnan museo. Tätä kohdetta en päässyt kuvaa-maan joelta, joten liitän mukaan kaksi lähempää otettua kuvaa linnan raunioista. Kamera Canon EOS 10D, objektiivi Sigma 17 - 200, polttoväli 35 mm.

5. Pompeji 1932 vuotta 1 kuukausi ja 17 päivää tuhoutumisesta Vietimme syksyllä 2011 kolmisen tuntia tutustumalla Pompejin raunioihin. Aika oli aivan liian lyhyt, jotta alueeseen olisi voinut tutustua kunnolla. Tuolla kertaa tutustumiseen käytetty aika oli pisin mahdollinen. Kuvat tällä sivulla ovat tuolta käynniltä. Käytän tässä jutussa Pompeji nimitystä, koska tutkittuani internetistä nimen kirjoitutavasta käytyä keskustelua, tulin vakuuttuneeksi nimen tästä suomenkielisestä asusta. Internetissä nimestä löytyi ainakin neljää erilaista kirjoitusasua. Pompeji tuhoutui vuonna 79 jKr elokuun 24. päivä alkaneessa Vesuviuksen purkautumisessa. Samassa purkauksessa tuhoutuivat myös Herculaneumin, Stabiaen, Oplontisin ja Boscorealen kaupungit. Pompeji on näistä eniten tutkittu ja tunnetuin paikka. Purkauksen tapahtuessa Pompejissa asui oppaan mukaan 8 000 – 10 000 asukasta, joista noin 40 % oli orjia. Pompejin tutkimukset ovat alkaneet jo vuonna 1748. Pompejista on otettu varmaan tuhansia kuvia. Tällä sivulla julkaisemani kuvat ovat ns. näppäilykuvia, tyypillisiä turistikuvia. Olen yrittänyt etsiä kullekin kuvalle jälkikäteen taustatietoa paikalta ostamastamme oppaasta ja internetistä. Kuvat ovat meidän etenemisjärjestyksessämme. Olen jättänyt välistä muutamia kuvia pois. Pääportilta amfiteatterille Ensimmäinen kuva on Pompejin sisäänkäynnistä. En tiedä onko kuvassa näkyva muuri alkuperäinen. Nettiä tutkiessa muuri näyttäisi olevan alkuperäinen. Oma arvaukseni on, että muuri on rakennettu ainakin osittain siinä vaiheessa, kun paikasta on tehty turistikohde. Kuvan näkymässä on kuitenkin symboliikkaa. Nyt rauhallinen Vesuvius keskellä kuvaa. Voi vain kuvitella miltä näyttäisi 15 km korkea tuhkapilvi. Vuori on noin 10 km:n päässä.

1

Kuva 2 on varmasti vähemmän kuvatusta Bacilican eteläpäädyn viereisestä Vicolo di Championnet nimisestä kujasta. En muista miksi kuvan otin. Ehkä minua viehätti se miten kuja päättyy portaisiin ja jalkakäytävä jatkuu eteenpäin. Basilican vielä pystyssä oleva eteläseinän osa on kuvassa vasemmalla. Kuvan 3 ottamisen muistan. Kuva on Bacilican sisäpuolelta, jos niin voi sanoa lähes seinättömästä rakennuksesta, joka oli aikoinaan Pompejin ehdottomasti tärkein rakennus. Basilica oli sekä lakiasioiden että kaupungin raha-asioiden keskus. Halusin kuvaan ehdottomasti taas Vesuviuksen. Otin tästä kohtaa useampia kuvia. Yritin tavoitella hetkeä, jolloin aukea olisi ollut tyhjä turisteista. Se oli kuitenkin turhaa. Myös alueen poikki kulkeva sähköjohto häiritsi. Ihan mielenkiinnosta poistin henkilöt kuvasta. Oiekapuoleinen kuva. Kaikki vaan eivät näe tätä hyvänä. Itse mietin asiaa siten, että jos kuva olisi taiteilijan maalaus, hän olisi jättänyt halutessaan henkiklöt maalaamatta ilman ongelmia. Pompejin Forum on kuvassa 4. Kaupungin pääaukio Forum oli Pompejin arkielämän keskus ja se oli varattu jalankulkijoille. Forumia ympäröivät tärkeimmät kunnalliset, uskonnolliset ja kaupalliset rakennukset. Jälleen kuvassa on taustalla Vesuvius. Muistan kuinka minulla oli ajatus, että Vesuviuksen tulee näkyä kuvissa tavalla tai 2 toisella.

2

4

Kuva 5 on Forumin eteläpäädyn portista. Jälleen kerran halusin Vesuviuksen kuvaan. Seuraavana eli kuva 6 on Vicolo Di Eumachian kujasta, joka näyttää myös jaetun jalakulkijoille ja muulle liikenteelle. Pompeijissa jätteet heitettiin kaduille, joten jalakulkiojoilla oli hyvä olla muuta katua korkeampi kulkuväylä. Kuva 7 on yleisnäkymä Pompejin läpi lähes itä-länsi suuntaisesta Via dell Abbondanza nimisestä kadusta. Kadun pituus on noin 900 m. Kuvassa 8 on ehkä yksi parhaiten Pompejissa säilyneistä freskoista nimeltään Larario-fresko. Freskossa kuvataan pakanat palvomassa talon jumalia. Fresko oli paikallisessa Abbondanza kadun varrella olevassa aikansa ”pikaruokalalassa”, jonka omisti Vetutius Placidus.

5

6

7

8

Kuvassa yhdeksän on esimerkki kahden tuhannen vuoden takaisesta pöytälaatoituksesta. Laatoitus löytyy edellisen kuvan talosta. Seuraavan kuvan eli kuvan 10 paikkaa en tunnista tarkkaan. Luultavasti kuva on kujalta Vicolo dela Nave Europe. Liitin kuvan mukaan koska taustalla näkyvä Vesuvius antaa oman tunnelmansa raunioille. Vuori näyttää olevan aivan vieressä, vaikka matkaa on kymmenisen kilometriä. Kuva 11 on Pompejin kaakkoisreunassa sijaitsevasta amfiteatterista. Teatteri on rakennettu kiinni kaupungin muuriin ja kaivettu 6 metrin syvyyteen. Teatteriin mahtuu 20 000 katsojaa. Teatterin rakenteet näyttävät säilyneen hyvin. K uvassa 12 näkyy sisäänkäynnin molemmin puolin aukot gladiaattoreiden tiloihin. Vertaamalla rakenteita kuvassa oleva kävelijään saa jonkinlaisen käsityksen rakennuksen koosta.

9

10

11

12

Yläpuoella on viidestä kuvasta koostettu pnoraamakuva amfiteatterista. En tiedä rakennuksen mittoja, mutta netistä löytyy tieto, että istumapaikkoja olisi ollut noin 20 000. Sinänsä mielenkiintoista, kun itse Pompeijin sanotaan olleen 12 000 asukkaan kaupunki. Foorumilta koillisportille Kuljettuamme alueen läpi lännestä itään palasimme takaisin Forumin aukealle ja etenimme Via del Foroa pitkin pohjoiseen. Kuva 13 on Jupiterin temppelistä, joka rakennettiin toisella vuosisadalla ennen Kristusta. Temppeli omistettu kolmikolle Juno, Minerva ja Jupiter. Alueelta löytyi myös rakennus jonne oli koottu kaivauksista löytyneitä esineitä. Rakennuksessa on myös laavaan jääneiden ihmisten kipsivaloksia. Kuvassa 14 olevassa kipsivaloksessa näyttää siltä, että ihminen olisi peittänyt käsillä suunsa. Tutkijoiden mukaan tästä voidaan päätellä, että ihminen on kuollut kaasuihin.

13

14

Kuvissa 15 ja 16 on sisäkuvia Forumin kylpylästä. Kuvassa 15 on pukeutumishuone, jonka seiniä kiertää kattoa kannattelevat ihmishahmot. Katossa on vielä jäljellä osa kattomaalauksista. Kuvassa 16 on pukeutumishuoneen mosaiikkilattia. Kuvassa 17 on Pompejin katurakenteessa poikkeavasta risteyksestä. Yleensä kadut Pompejissa risteävät lähes poikkeuksetta 90 asteen kulmassa, joten seuraava kuva Vicolo di Modeston ja Via Consolaren risteys on todella poikkeus säännöstä. Risteyksessä on ollut leipomo. Kuva 18 leivinuunista, joka sijoittuu lähelle leipomoa. Tarkemmin en kyennyt sen paikkaa määrittelemään. Tutustumisemme Pompejiin lähestyy loppuaan. Viimeinen katunäkymä, seuraavan sivun kuvassa, kuva 19, on koilliselle portille johtavalta Via Consolarelta, joka kulkee hautausmaan Via dei Sepolcrin läpi.

15

16

17

18

Aivan kaupugin koilliskulmassa on Diomedeksen huvila, jonka pylväikkö on kuvassa Viimeisessä kuvassa 21 oleva ”laitteen” merkitys jäi kuvatessa epäselväksi. Eikä se selvinnyt myöskään tätä kirjoitettaessa. Lampaanpäinen tukki oli kiinni seinässä ja lepäsi narujen avulla ilmeisesti pyöriväksi tarkoitetun toisen tukin päällä. Laite löytyi muistaakseni Diomeden huvilan rakennuksista. 20. Näin jälkeenpäin ajatellen kuvaamisen kannalta kohteeseen olisi kannattanut tutustua etukäteen paremmin. Myöskään turistiaika ei ole paras mahdollinen kuvaamista ajatellen. Vaikka minulla ei ole mitään turisteja vastaan, niin useat kohteeta olisi ollus paljon mielekkäämpää kuvata ilman turisteja. Kuvakulmien miettiminen olisi onnistunut paljon paremmin. Moni kohde jäi hieman harmittamaan

19

20

21

6. Kööpenhaminasssa huhtikuussa 2016 , Olimme huhtikuussa 2016 Kööpenhaminassa pidennetyn viikonlopun. Kuvia seltessani huomasin, että tuon matkan kuvat ansaitsevat tulla julkaistuiksi. Tosin jälleen kerran kuvat ovat paremminkin “turistikuvia” kuin julkaistavaksi tarkoitettuja otoksia. Kuvasarja alkaa yllä olevalla kuvalla, joka on otettu Nyhavnin satamasta. Kuvan oikeassa reunassa ovat sopivasti ison turistiveneen Tanskan liput. Kuva oli toinen tuolla reissulla ottamani kuva. Otin tähän mukaan myös toisen kuvan samasta paikasta, koska sataman reunan rakennukset ovat todella viehättäviä. Kuvia on tuosta maisemasta useampiakin, mutta jätin ne nyt pois. Kuva oopperatalosta on otettu lahden yli rannassa olevan nykytaiteen teatterin terssilta. Otin tähän mukaan myös toisen oopperatalon kuvan. Tämä kuva on otettu vajaan kilometrin etäisyydeltä Pyhän Pietarin Kirkon tornista ja noin 90 metrin korkeudelta.

Kuvia vertaamalla on kiva huomata, miten kuvakulma muuttaa tunnelmaa. Kuvassa, jossa on pelkkä oopperatalo, tunnelma on jotenkin “virallinen” ja jäykkä. Oikeanpuoleisessa kuvassa oopperatalo on keskellä elämää ja osa kokonaisuutta. Myös seuraava kuva on otettu em. kirkon tornista. Kuvassa on esittävän taiteen teatteri. Tässä tapauksessa rakennuksen irrottaminen kokonaisuudesta ei onnistunut optisin keinoin. Rajasin kuvasta tietokoneen näytöllä pois rakennuksen ympäristön. Kuva muuttui jotenkin kovaksi, joten luovuin rajatusta vaihtohdosta. Sää maisemakuvaukseen ei ollut paras mahdollinen. Kuten oheisista kuvista näkee sää oli pilvinen. Varsinkin noissa kirkon tornista otetuissa kuvissa näkyy utuinen ilma. Kuvat on otettu kahtena perättäisenä päivänä. Kolme ensimmäistä kuvaa on otettu päivää aiemmin kuin kaksi seuraavaa. Olen muokannut kuvien valoisuutta siten, että värit toistuvat kutakuinkin oikein. Seuraavana on pari kuvaa i h m i s p a t s a i s t a . E n s i m m ä i n e n patsas muistuttaa t i n a p a t s a s t a . Kaveri oli hieman rauhaton. Otin hänestä kolme kuvaa ja jokaisessa kuvassa hänen oikea kätensä oli eri asennossa. En ymmärtänyt noiden aurikolasien merkitystä. Mielestäni ne pilasivat kokonaisuuden. Viimeisenä kuvana tällä sivulla on kuva ihmispatsaasta, joka esitti kaiketi keijukaista. Hänellä oli taito pysyä paikallaan ja oli todella uskottava “patsas”.

Kööpenhaminasssa huhtikuussa 2016, rakennuksia Edellisellä sivulla oli jo muutama kuva yksittäisistä rakennuksista. Keräsin tänne lisää rakennusten kuvia. Kuvat olen ottanut useimmin siksi, että olen pitänyt rakennuksen julkisivusta. Kunkin kuvatun kohteen tarkemmat tiedot olen etsinyt jälkeenpäin Googlen avulla. Ensimmäinen kuva on suuresta Magasin DU Nord ketjun omistamasta liikerakennuksesta. Rakennus on vuodelta 1894 ja se on ranskalaisen renessanssin tyylinen. Kuvan ottamista varten piti odotella hetki, jotta saisin kuvan ilman etualalla ollutta autoliikennettä. Julkaisua varten olen hieman oikaissut kuvaa, koska 24 mm:n objektiivi aiheutti jonkinasteista vääristymää. Seuraavana on vuosina 1872-1874 rakennettu Kuninkaallinen teatteri. Tällä kertaa en onnistunut välttämään autoja. Tässäkin kuvassa on tynnyrivääristymää, mutta en oikaissut sitä, koska osa kuvasta olisi leikkautunut pois. Vaikka kuva on liian tiukkaan rajattu, halusin sen tähän mukaan. hieman liian tiukka. Børsen on yksi Kööpenhaminan (1618- 1624) vanhimmista ja kauneimmista rakennuksista. Alussa käytettiin kaupan keskusena Pohjois-Euroopassa. Nykyään se on tanskalaisen yritysliiton omistama, eikä se ole avoin turisteille. Pörssitalon tulpalossa huhtikuussa 2014 paloi puolet rakennuksesta. . Pörssitalossa

Kuva taidemuseosta on hieman muita matalampi, koska rajasin alkuperäisestä kuvasta etualan tyhjän katualueen pois. Näin rajattuna kuva toimii mielestäni paremmin. Taidemuseo virallisesti Ny Carlsberg Glyptotek on ollut auki yleisölle vuodesta 1897. Vuosina 1885 - 1887 rakennettu Anglikaaninen kirkko eli St Alban's Church sijaitsee lähellä pienen merenneidon patsasta. Otin kirkosta useampia kuvia sekä ulkoa, että sisältä. Ohessa on yksi ulkokuva. Oheisen kuvan valoisuutta olen joutunut lisäämään koska rakennus jäi kuvatessa vaaleasta taustasta johtuen liian tummaksi. Kööpenhaminan geoleoginen museo ja Rosenborgin linna, josta juttua seuraavalla sivulla, sijaitsevat lähellä toisiaan. Käytännössä ne erottaa vain geologisen museon kuvassa oleva katualue, jonka tällä kertaa jätin kuvaan. Kuvan etureunassa olevat pensaat peittävät sopivasti katualuetta. Katutasosta kuvatessa autojen välttäminen ei välttämättä onnistu. Kuvakulmasta ja 24 mm:n polttovälistä johtuen rakennuksen oikea sivu vääristyi pahasti. Seuraavassa kuvassa olen oikaissut rakennusta hieman. Kuvan oikaisusta johtuen olen joutunut rajaamaan oikeaa reunaa voimakkaasti.

Kööpenhaminasssa huhtikuussa 2016, Rosenborg Tanskan kuningas Kristian IV:n vuonna 1606 rakennuttama Rosenborgin linna on nykysin museona. Tutustuimme linnaan hieman tarkemmin. Ensimmäisen kuva on otettu linna-alueelle puiston läpi kaakon suunnassta kulkevalta polulta. Kuvan perusteella linna on jotenkin piparkakkumainen kevyt rakennus. Ensimmäinen kuva on otettu 105 mm:n polttovälillä, joka kohdetta ja kuvakulmaa ajatellen on varmaasti optimaalinen. Tämä jäi ainoaksi kuvaksi tästä kuvakulmasta. Seuraava kuva on yksi usemman kuvan sarjasta. Kuvasin rakennusta läheltä ja kaukaa. Jälleen kerran lyhyt objektiivin polttoväli 24 mm aiheutti sen, että linna supistui alhaalta ylöspäin. Niinpä olen oikaissut rakennusta Lightroomin avulla. . Kuvasarjasta minua viehätti eniten kuva, jossa puun oksat tulevat esiin kuvan yläkulmasta Seuraavaavalla sivulla on kuvia linnan sisältä, kruunuja, koruja ja upeita huoneita. Näiden kuvien ottaminen oli vaikeaa, koska valoa oli vähän ja ihmisiä paljon. Yritin ottaa kuvat siten, että ulkopuoliset ihmiset eivät tulleet kuviin. Tiloissa ei saanut muistaakseni käyttää salamaa. Koruja kuvatessa se olisi ollut joka tapaukssa turha, koska kuvattavat olivat lasivitriineissä ja salaman heijastus olisi peittänyt kohteen. Ensimmäisenä pystykuvana oleva esine jäi tuntemattomaksi. Kyseessä lienee norsunluusta valmistettu koriste-esine. Seuraavissa kahdessa kuvssa on erialaisia koruja joiden, Kuvissa olevien korujen tarinaa en tunne. Neljännessa kuvassa näyttäisi olevan jonkinlainen meripihkasta tehty koriste-esine. Seuraavan kuvana

posliinisesineet huoneen seinillä olivat varmaan asetettu turisteja varten. Kyse ei liene kuninkaallisten yleinen tapa tapa säilyttää posliinia. Viimeinen pysytykuva on kuva suuresta ritarisalista. Seuraavalla sivulla olevista vaakakuvista ensimmäisessä kuvassa on Kristian IV:n kruunu. Kaksoikruunuista suurempi on Kristian V:n kruunu ja pienempi hänen kuningattarensa kruunu. Seuraavissa kuvissa on lisää koruja. Kuvasarja jatkuu upeiden huoneiden kuvina. Viimeisenä on kullatut sotapelin pelinappulat. Linnasta olisi voinut ottaa kuvia loputtomasti. Meillä oli kuitenkin muutakin nähtävää, joten tällä kertaa Rosenborg on käsitelty.

Kööpenhaminasssa huhtikuussa 2016, sisäkuvat Ennen varsinaisia sisäkuvia otan tähän ainoan Cristianiasta ottamani kuvan. Rakennus oli Cristianian sisäänkäynnin liepeillä. Itse alueella kuvaaminen

oli ymmärtääkseni kielletty tai ei ainkaan suotavaa. Alueella oli mm. paljon myyntikojuja, joiden myyntiluukut oli verhoiltu maastokuviaokuosein verkoilla. Myyntiartikkkelit eivät jääneet epäselväksi. Kyseessä oli huumeiden myyntikojut Sitten rakennusten sisätiloihin. Seuraavana on kuvia raatihuoneesta. Jos haluaa paikkaa kutsua kaupungintaloksi, niin sekin käy. Rakennus on sisältä todella koristeellinen lattiasta kattoon, joten kuvattavaa riitti Ensimmäisenä yläpuolella on kaksi vaakakuvaa katetulta sitäpihalta. Kuvissa näkyy selvästi rakennuksessa toistuvat kaaret. Olin kuvannut kahdessa ensimmäisssä kuvassa tilan perspektiivim jostain syystä aivan vinoon, joten kuvat on oikaistu.

Edellisellä sivulla seuraavana on kolme pystykuvaa rakennuksen runsaista yksityiskohdista. P ystykuvista toisena on mielenkiintoinen yksityiskohta vesihanasta. Hana on koottu hadesta erillisesta sulusta. Todennäköisesti toinen on kuuman veden sulku ja toinen kylmän veden. Sekoitus tapahtuu sulkujen keskelle sijoitetussa juoksuputkessa. Putket ovat hyvin kiillotettua kupari ja hanat messinkiä. Näin jälkeenpäin ajatellen olisin voinut miettiä tarkemmin kuvakulmia. Ainut kohde, jota tutkin kuvaamalla tarkemmin on toisen kerroksen kaide. Kaiteessa on pähkinäpuinen käsipuu ja kullatut tolpat. Otin kaiteesta sen viehättävyyden vuoksi useita kuvia, joista tähän otin mukaan kaksi. Toinen on edellisen sivun viimeinen vaakakuva ja yllä oleva pystykuva Muissa sisäkuvissa seuraavalla sivulla ensimmäisenä vaakvakuvassa on Pyhä Pietarin kirkon urut ja urkujen oikealla puolella saman kirkon alttari. Oikeanpuoelinen vaakakuva on Kööpenhaminan katedraalista ja viimeinen kuva on Anglikaanisen kirkosta.

Kuvakertomus tältä Kööpenhaminan matkalta on hyvä päättää seuraavan sivun panoraamakuvaan. Kuvan kuvaustilanne oli mielenkiintoinen. Otin panoraamaa varten useampia kuvia. Kuvat on otettu viereisen kuvan Pyhän Pietarin kirkon tornia kiertäviltä portailta. Portaat kapenivat ylöspäin mentäessä ja ihmisiä kulki koko ajan ylös- ja alaspäin. Pysähtyminen kuvaamista varten pysäytti koko ihmisjonon.

.

Muutama kuva Tanskan matkalta 2017 Olimme heinäkuussa 2017 viikon matkalla Tanskaan. Lensimme Helsingistä Kööpenhaminaan ja ajoimme sieltä Ryn kaupunkiin. Rystä olimme vuokranneet omakotitalon majapaikaksemme. Ajomatkamme puolivälissä oli Iso-Beltin silta. Pysähdymme sillan länsipäässä olevalle levähdyspaikalle. Silta on niin suuri,että se on kuvattava. Se ei ollut kuitenkaan helppoa. Koko silta ei millään mahtunut kuvaan kokonsa ja mutonsa vuoksi. Sillan puolivälissä olevat bylonit vaikuttavat kuvassa tosi pieniltä, joten olen korostanut yllä olevassa kuvassa sillan riippusiltaosuuden bylonit. Bylonien valtava koko näkyy siltakuvan viereisestä kuvasta. Varsinaisen bylonikuvan otin liikkuvan auton tuulilasin läpi. Levähdyspaikkaa vastapaatä pienellä kummulla oli viehättävä majakka. Majakka kummulla sinistä taivasta vasten on kuin kuva satukirjasta. Yritin selvittää majakan nimen, mutta en saanut sitä selville. Hämähäkin seittikuva tässä yhteydessä voi olla yllättävä. Nähtyäni rannan lohkareiden välissä lähes täydellisen lähes puolimetrisen seitin, niin oliha se kuvattava. Normaalisti käytän tällaisten kohteiden kuvaamisessa jalustaa. Nyt jalus-

ta oli jossain matkatavaroiden joukossa, joten kuva on otettu käsivaralta. Epäilyksistäni huolimatta kuva onnistui teknisesti kohtuullisen hyvin, vaikka kuvan oikea reuna on selkeästi ylivalottunut. Niinpä liitän kuvan julkaisuun. Majapaikkamme oli siis Ryn kaupungissa. Vaikka olimme viikon siellä, niin paikasta minulla ei ole kuin muutama kuva. Rakennukset olivat tyypillisesti hyvin lyhyträystäisiä. Puurakenteet olivat pääsäänöisesti maalaamattomia. Asuntokaduilla oli hidasteita. Vasemmalla on kuvaan majapaikkamme kotikadusta onnistuin saamaan kuvaan alueen “tyyppitalosta” ja asuntokadun hidasteista. Oikealla on hieman epäonnistunut kuva majapaikkamme takapihalta. Otin kuvan mukaan, koska siinä näkyy hyvin, miten puurakenteet olivat alueelle tyypillisesti täysin käsittelemättömiä. Kyllästettyjä puurakenteita emme nähneet. Aarhusin vanha kaupunki tai paremminkin Den Gamle By ‑museo rakentuu jälleenrakennetun historiallisen tanskalaisen kauppiaskaupungin ympärille. Museossa on 75 alkuperäistä rakennusta yli 20 eri kaupungista eri puolilta Tanskaa. Museo on perustettu vuonna 1909.

Koska en halua julkaista kuvia, joissa on tunnistettavia ihmisiä, niin tällä kertaa julkaistavien kuvien määrä tästä mielenkiintoisesta kohteesta jää vain muutamaan kuvaan. Yläpuolella on neljä kuvaa ja edelliselllä sivulla kaksi. Kuvista mainittaakoon tämän sivun oikeanpuoleiset kuvat. Oikealla yläpuollella on kuva hevosvaljakosta, joka kierrätti turisteja museoalueella ja alapuoella on vanha tori. Kumpikin kuva voisi olla autenttisuudessaan aikakaudeltaan. Vanhan kaupungin kaikki rakennukset olivat rakennettu Half- Timbered tekniikalla. joka on otettu käyttöön 1500 -luvulla. Tekniikassa tiilet on muurattu julkisivuksi ja seinän jäykisteeksi paksujen puisten tukirakenteiden väliin. Tummat kantavat tukipuun jakoivat seinän geometrisiin kuvioihin. Nuo kuviomallit olisivat vaatineet enemmänkin tutkimista,

mutta porukassa liikkuminen ei oikein antanut siihen mahdollisuutta. Muutama yksityiskohta kuvattuna ja isommasta kuvasta cropattuna. Mielenkiintoisin lienee oheinen kuva sillan kaiteen ja puun rungon yhteenliittymä. Kuvatessani kohdetta mietin miten pitkään puu on kasvanut tiilikaiteen ympärille. En saanut selville sillan ikää, mutta puun ikä on varmaan yli sata vuotta. Kysymyksiä jäi, mutta jokatapauksessa mielenkiintoinen kompinaatio Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös kunnantalon ovi, joka on 1700 -luvulta. Ovi on koristeellinen ja todella massiivisen oleoinen. Ovi sinällään heräätää kunnioitusta. Ihmiset varmaan miettivät kahdesti ennenkui avasivat ove. kunnantalon. Croppasin oven viereen kuvan vanhasta nimikyltistä, joka oli nähdäkseni kaiverrettu kivilaattaan. Laatan ylemmässä osassa lukee “ADRIMINISTRATION” ja alemmassa “Den gamle Bys Kontor” Kattovesien alasjuoksun pää on todella hauska. Kyseinen yksityiskohta löytyi torin reunalla olevan rakennuksen räystäältä. Rakennus on Montermeistergärden eli minttumesterin maatila ja näkyy torikuvassa taustalla. Kuvatessani mietin miten vesi virtaa kummaisen suusta. Onko se ohjattu kielen yli vai tuleeko vesi alaleuan kautta. Vielä kaksi voisiko nyt sanoa kokonsa puolesta yksityiskohtaa. Museon alueella oli konstruoitu vanha vesimylly. Uoman, johon mylly oli rakennettu, vesimäärä ei olisi ehkä riittänyt rattaan pyörittämiseen. Vesiratttaan halkaisija on ehkä kolmisen metriä. Sitä ei valitettavasti pysty kuvasta arvioimaan, Toinen “yksityiskohta” on vanha

polttoainepumppu. Se on luultavasti 1900 -luvun alusta. Pumpun kyljessä kieltää tupakoinnin ja kynttilän sytyttämisen. Tässäkin oli pakko pohtia miten yleinen polttoainepumppu on ollut vai onko se vain tuotu paikalle, kun jollakin on sellainen ollut. Pumpussa ei ollut lainkaan mittaria pumatun määrän mittaamiseen. Aarhus on iso kaupunki ja siellä on paljon muutakin nähtävää. Otin tähän mukaan neljä kuvaa, joiden kuvaaminen oli taärkeää. Ensimmäisenä on parkkitalon aulan katto. Meni hetki ennenkuintajusin, että kyseessä on kaupunki kolmiulotteisena. Tällä kertaa kaupunki on kuvattu ylösalaisin. Vaukutelma oli melkoinen. Seuraava kuva on yliopistosta lahden yli. Aluperin kuvauskohteena oli vasemman reunan maapallo, mutta paikalla selvisi, että maapallo ja yliopisto liittyivät yhteen. Alueella

oli yliopiston järjestämä kansainvälinen ilmastonmuutoksia käsittelevä tapahtuma. Maapallo liittyi tähän tapahtumaan. Seuraavassa kuvassa on pajuista tai vastaavasta materiaalista tehty pieni rakennus. Oletin kohdetta kuvatessani, että kyseessä on pienimuotoinen kahvila. Näin ei kuitenkaan ole. Kyseessä on The Geen Embassy eli “vihreä lähetystö”. Kyseessä on kahden vuoden välein siirrettäväksi ja arkkitehtoniseksi viitekehykseksi sekä tapahtumapaikaksi tarkoitettu elementti. Kohde liittyy Taste Aarhus -hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä näkyvyyttä ja saavutettavuutta. Viimeisessä kuvassa on teatteri. Kuvasin kohteen rakennuksen koristellisuuden vuoksi. Vasta kootessani tätä julakisua minulle selvisi rakennuksen käyttötarkoitus.

Tarinat jarkuvat Mm. seuraavat matkat: Visbyn matka 2019 Gran kanarian matka Tulossa myös osat III - XI eli vuodet 2017 -2024