Lopulta Linnunrata Lestijärven yläpuolella onnistui, julkaisu 20.10.2020
Olen koko syksyn yrittänyt saada kuvan Linnunradasta Lestijärven yllä. Viimein 14.10.2020 oli kirkas taivas ja uuden kuun aika. Kuvauspaikka oli jälleen Kuturanta, josta on mahdollisuus kuvata Linnunrataa siten, että järvi tulee kuvaan. Ennen kuvauksen alloittamista kamera oli tarkennettava kohteeseen. Tähtikuvauksessa käytän tarkennukseen kameran taustanäyttöä. Etsin näytölle mahdollisimman kirkkaan tähden ja käytän jopa kymmenkertaista suurennosta tarkentaessani tähden kuvaan. Suurennos helpotttaa huomattavasti tarkennusta. Tarkennuksen jälkeen pitää vain huolehtia, että se ei muutu, vaikka muutat kuvakulmaa tai siirrät kameraa. Olen aiemmin kuvannut Llinnunrataa aukolla 2.8 ja 30 sekunnin valotusajalla. Jostain syystä tällä kertaa aukko kuvatessa oli 3.5, vaikka mielestäni asetin sen arvoon 2.8. ISO -arvona käytin sekä 3200 että 4000. Jälleen vähän jälkeen kahdeksan otin ensimmäisen kuvan. “Kuvaussessioni” kesti puoli tuntia. Otin tuona aikana kuvia linnunradasta hieman eri kuvakulmista saadakseni mm. kuvan etualaan vaihtelua. Alla on tuon muutama tuon illan kuvista. Ensimmäinen kuva on alkuperäisen suunnitelman mukainen. Toisen ja kolmannen kuvan tajusin julkaisukelpoiksi vasta käytyäni uudestaan läpi kuvia. Kuvia ottaessani olin lopettelemassa kuvaamista, koska taivaanrannalle nouseva pilvi peitti linnurataa. Kuvia tarkemmin katsoessani huomasin, että pilvi tuo oman tunnelman kuviin. Vaakakuvilla halusin tutkia miten maisema kuvatuu samoilla asetuksilla kuin linnunrata. Ylemmässä vaakakuvassa vasemmalla oleva kirkas tähti on Mars. Kuvia suurentaessa huomaa miten pitkä valotuaiska näkyy yksittäisten tähtien toistumisessa kuvassa. Tähdet näkyvät viiruina. Kävin aiheesta keskustelua FB- ryhmässä, jossa pohdittiin mm. ISO-arvon nostamista, jotta valotuasajan voisi puolittaa. Toinen vaihtoehto on seurantajalusta.
Lopulta Linnunrata Lestijärven yläpuolella onnistui,
julkaisu 20.10.2020
Olen koko syksyn yrittänyt saada kuvan Linnunradasta Lestijärven yllä. Viimein 14.10.2020 oli kirkas taivas ja uuden kuun aika. Kuvauspaikka oli jälleen Kuturanta, josta on mahdollisuus kuvata Linnunrataa siten, että järvi tulee kuvaan. Ennen kuvauksen alloittamista kamera oli tarkennettava kohteeseen. Tähtikuvauksessa käytän tarkennukseen kameran taustanäyttöä. Etsin näytölle mahdollisimman kirkkaan tähden ja käytän jopa kymmenkertaista suurennosta tarkentaessani tähden kuvaan. Suurennos helpotttaa huomattavasti tarkennusta. Tarkennuksen jälkeen pitää vain huolehtia, että se ei muutu, vaikka muutat kuvakulmaa tai siirrät kameraa. Olen aiemmin kuvannut Llinnunrataa aukolla 2.8 ja 30 sekunnin valotusajalla. Jostain syystä tällä kertaa aukko kuvatessa oli 3.5, vaikka mielestäni asetin sen arvoon 2.8. ISO -arvona käytin sekä 3200 että 4000. Jälleen vähän jälkeen kahdeksan otin ensimmäisen kuvan. “Kuvaussessioni” kesti puoli tuntia. Otin tuona aikana kuvia linnunradasta hieman eri kuvakulmista saadakseni mm. kuvan etualaan vaihtelua. Alla on tuon muutama tuon illan kuvista. Ensimmäinen kuva on alkuperäisen suunnitelman mukainen. Toisen ja kolmannen kuvan tajusin julkaisukelpoiksi vasta käytyäni uudestaan läpi kuvia. Kuvia ottaessani olin lopettelemassa kuvaamista, koska taivaanrannalle nouseva pilvi peitti linnurataa. Kuvia tarkemmin katsoessani huomasin, että pilvi tuo oman tunnelman kuviin. Vaakakuvilla halusin tutkia miten maisema kuvatuu samoilla asetuksilla kuin linnunrata. Ylemmässä vaakakuvassa vasemmalla oleva kirkas tähti on Mars. Kuvia suurentaessa huomaa miten pitkä valotuaiska näkyy yksittäisten tähtien toistumisessa kuvassa. Tähdet näkyvät viiruina. Kävin aiheesta keskustelua FB- ryhmässä, jossa pohdittiin mm. ISO-arvon nostamista, jotta valotuasajan voisi puolittaa. Toinen vaihtoehto on seurantajalusta.
