Kameran rajojen testaamista , Julkaistu 13.1.2019 Filmiaikana kuvatessani käytin filmiä DIN 21, DIN 24, DIN 27, jotka luetaan keskihitaisiin filmeihin. Vastaavat ASA –luvut ovat ASA 100, ASA 200 ja ASA 400. DIN 27 –filmissä rakeisuus näkyi jo selvästi. Myöhemmin filmit kehittyivät siten, että herkkyyttä ASA 400 ja jopa ASA 800 oli mahdollista käyttää ilman rakeisuuden pelkoa. Digikameroissa kennojen herkkyys on kehittynyt hurjasti. Herkkyys merkitään ISO-lukuna. Digimaailmassa rakeisuutta vastaa kohina. Digikameroissa herkkyyttä voi muuttaa helposti kuvasutialnteiden mukaan. Nykyisessä kamerassani suurin herkkyys on välillä ISO 100 25600, joka on laajennettavissa välille ISO 50 – 102400. Olen kuvannut nykyisellä kameralla vajaa kolme vuotta ja vasta nyt vuoden alussa päätin kokeilla mihin kamerani todella pystyy. Kuljin kameran kanssa uudenvuoden päivänä puoli neljän jälkeen Villilänsaaressa Pyhäjärven rantaa. Valoa ei ollut kovinkaan paljoa. Asetin kameran herkkyyden arvoon ISO 25600. Kameran automatiikka valitsi aukon ja valotusajan. Vieressä on kuvia tuolta kävelyltä. Ensimmäisenä on panoraama, joka on koostettu viidestä eri kuvasta. Kuvien asetukset ovat valotuasaika 1/250s ja aukko f/11. Kuvissa näkyy selvästi kohina. Muutoin kuvan näkymä vastaa vallinnuta valoisuutta Seuraava kuva on näkymä Villilän saaresta Pyhäjärven yli kohti Rajasalmen siltaa. Kuva on otettu asetuksilla ISO 3200, valotusaika 1/15 s ja aukko f/4. Kuvassa näkymä on hieman vallinnuta valoisuutta tummenpi. Kuva ei ole myöskään täysin terävä pitkästä valotusajasta johtuen. Kuva Pispalan valoista on otettu ISO-arvolla 25600. Valoisuuden kannalta tämä kuva onnistui. Seuraavana on kaksi pystykuvaa Villiläsaaren luontopolusta. Vasemman kuvan valotin taustlla olevan metsän mukaan, jolloin valotusjaksi tuli 1/50 aukon ollessa f/10. Oikenpuoleinen on valotettu maassa olevan lumen mukaan, jolloin valotusajaksi tuli 1/250 aukolla f/7. Oikeapuoleinen kuva on lähempänä todellista tilannetta. ISO-arvo oli molemmissa kuvissa 25600. Seuraavista kuvista ylempi on otettu säädillä ISO 25600, 1/80 s f/5,6 ja alempi on kuvattu kameran automaattiasetuksilla ISO 500, 1/40 s f/4. Silmämääräisesti katsottuna kuvissa ei ole suurta eroa. Suurennettuna ylemmässä kuvassa vaaleat pilvet näkyvät paremmin.
Kameran rajojen testaamista , Julkaistu 13.1.2019 Filmiaikana kuvatessani käytin filmiä DIN 21, DIN 24, DIN 27, jotka luetaan keskihitaisiin filmeihin. Vastaavat ASA –luvut ovat ASA 100, ASA 200 ja ASA 400. DIN 27 –filmissä rakeisuus näkyi jo selvästi. Myöhemmin filmit kehittyivät siten, että herkkyyttä ASA 400 ja jopa ASA 800 oli mahdollista käyttää ilman rakeisuuden pelkoa. Digikameroissa kennojen herkkyys on kehittynyt hurjasti. Herkkyys merkitään ISO-lukuna. Digimaailmassa rakeisuutta vastaa kohina. Digikameroissa herkkyyttä voi muuttaa helposti kuvasutialnteiden mukaan. Nykyisessä kamerassani suurin herkkyys on välillä ISO 100 25600, joka on laajennettavissa välille ISO 50 – 102400. Olen kuvannut nykyisellä kameralla vajaa kolme vuotta ja vasta nyt vuoden alussa päätin kokeilla mihin kamerani todella pystyy. Kuljin kameran kanssa uudenvuoden päivänä puoli neljän jälkeen Villilänsaaressa Pyhäjärven rantaa. Valoa ei ollut kovinkaan paljoa. Asetin kameran herkkyyden arvoon ISO 25600. Kameran automatiikka valitsi aukon ja valotusajan. Vieressä on kuvia tuolta kävelyltä. Ensimmäisenä on panoraama, joka on koostettu viidestä eri kuvasta. Kuvien asetukset ovat valotuasaika 1/250s ja aukko f/11. Kuvissa näkyy selvästi kohina. Muutoin kuvan näkymä vastaa vallinnuta valoisuutta Seuraava kuva on näkymä Villilän saaresta Pyhäjärven yli kohti Rajasalmen siltaa. Kuva on otettu asetuksilla ISO 3200, valotusaika 1/15 s ja aukko f/4. Kuvassa näkymä on hieman vallinnuta valoisuutta tummenpi. Kuva ei ole myöskään täysin terävä pitkästä valotusajasta johtuen. Kuva Pispalan valoista on otettu ISO- arvolla 25600. Valoisuuden kannalta tämä kuva onnistui. Seuraavana on kaksi pystykuvaa Villiläsaaren luontopolusta. Vasemman kuvan valotin taustlla olevan metsän mukaan, jolloin valotusjaksi tuli 1/50 aukon ollessa f/10. Oikenpuoleinen on valotettu maassa olevan lumen mukaan, jolloin valotusajaksi tuli 1/250 aukolla f/7. Oikeapuoleinen kuva on lähempänä todellista tilannetta. ISO-arvo oli molemmissa kuvissa 25600. Seuraavista kuvista ylempi on otettu säädillä ISO 25600, 1/80 s f/5,6 ja alempi on kuvattu kameran automaattiasetuksilla ISO 500, 1/40 s f/4. Silmämääräisesti katsottuna kuvissa ei ole suurta eroa. Suurennettuna ylemmässä kuvassa vaaleat pilvet näkyvät paremmin.