Tamminiemessä , Julkaistu 13.1.2019 Tamminiemi yhdistetään erityisesti presidentti Kekkoseen, vaikka paikka on ollut myös presidenttien Rytin ja Mannerheimin käytössä. Paasikivi ei rakennusta käyttänyt vaan luovutti talon vaimonsa Alli Paasikiven sukulaisten käyttöön. Presidentti Kekkonen käytti Tamminiemeä asuntonaan koko presidettikautensa ajan ja sen jälkeenki aina kuolemaansa saakka. Tutustuimme Tamminiemeen sunnuntaina 6.1.2019. Paikalla oli vajaa kymmenen vierailijaa, joille rakennus esiteltiin. Näillä kahdella sivulla olevat kuvat ovat tuolta vierailulta. Pääosa kuvista on otettu ennen esittelykierrosta, jolloin oli helpompi kuvata siten, että kuviin ei tullut vierailijoita. Ennen rakennukseen tutustumista kiertelimme Tamminiemen pihapiirissä ja tulimme alueelle Meilahden arboretumin läpi. Ensimmäinen kuva onkin arboretumin portin pielessä kasvavasta koivusta. Koivun muoto houkutti kuvaamaan sen. Onko puun muoto luonnon luoma vai ihmiskäden ansiota se ei selvinnyt. Alueelta löytyi myös Kalle Hammin Teetä kahdelle taideteos. Otin yhden kuvan mukaan tähän vaikka, en ole kuvaan tyytyväinen. Kuvassa taustan mänty on liian hallitseva. Paremman kuvakulman löytminen ei oikein onnistunut. Piha-alueelta Tamminiementien takana näkyvä Villa Angelica on tyypillinen alueen rakennus. Todennäköisesti 1920-luvulla rakennettu. Rakennus toimii nykyisin kahvilana. Piha-alueelta löytyy myös pieni huvimaja, joka on rakennettu 1800-luvun lopulla ts. ennen päärakennusta, joka on rakennettu vuonna 1904. Huvimaja on pienellä kukkulalla, jota alkuperäisen omistajan mukaan kutsuttiin nimellä Solkulla eli Aurinkokukkula. Kuvasin huvimajaa useammasta eri kuvakulmasta. Ohessa on yksi majasta ottamani kuva. Etelläisen portin vieressä on vartiotupa, joka muistuttaa tyyliltään huvimajaa. Kaikkea pihalla olevaa piti yrittää kuvata. Päärakennus jäi kuitenkin kuvaamatta, joten otin tähän mukaan kuvan vuoden 2007 huhtikuulta. Rakennus oli julkisivultaan tuollon punasävyinen. Nykyisin rakennus on lähes valkoinen. Kuuluisaan Tamminiemen saunaan emme käynnillämme tutustuneet. Eikä sen esittley kuulunut esittelykierrokseen. Varsinainen sisäkierroksen esittelen seuraavalla sivulla
Tamminiemessä , Julkaistu 13.1.2019 Tamminiemi yhdistetään erityisesti presidentti Kekkoseen, vaikka paikka on ollut myös presidenttien Rytin ja Mannerheimin käytössä. Paasikivi ei rakennusta käyttänyt vaan luovutti talon vaimonsa Alli Paasikiven sukulaisten käyttöön. Presidentti Kekkonen käytti Tamminiemeä asuntonaan koko presidettikautensa ajan ja sen jälkeenki aina kuolemaansa saakka. Tutustuimme Tamminiemeen sunnuntaina 6.1.2019. Paikalla oli vajaa kymmenen vierailijaa, joille rakennus esiteltiin. Näillä kahdella sivulla olevat kuvat ovat tuolta vierailulta. Pääosa kuvista on otettu ennen esittelykierrosta, jolloin oli helpompi kuvata siten, että kuviin ei tullut vierailijoita. Ennen rakennukseen tutustumista kiertelimme Tamminiemen pihapiirissä ja tulimme alueelle Meilahden arboretumin läpi. Ensimmäinen kuva onkin arboretumin portin pielessä kasvavasta koivusta. Koivun muoto houkutti kuvaamaan sen. Onko puun muoto luonnon luoma vai ihmiskäden ansiota se ei selvinnyt. Alueelta löytyi myös Kalle Hammin Teetä kahdelle taideteos. Otin yhden kuvan mukaan tähän vaikka, en ole kuvaan tyytyväinen. Kuvassa taustan mänty on liian hallitseva. Paremman kuvakulman löytminen ei oikein onnistunut. Piha-alueelta Tamminiementien takana näkyvä Villa Angelica on tyypillinen alueen rakennus. Todennäköisesti 1920-luvulla rakennettu. Rakennus toimii nykyisin kahvilana. Piha-alueelta löytyy myös pieni huvimaja, joka on rakennettu 1800- luvun lopulla ts. ennen päärakennusta, joka on rakennettu vuonna 1904. Huvimaja on pienellä kukkulalla, jota alkuperäisen omistajan mukaan kutsuttiin nimellä Solkulla eli Aurinkokukkula. Kuvasin huvimajaa useammasta eri kuvakulmasta. Ohessa on yksi majasta ottamani kuva. Etelläisen portin vieressä on vartiotupa, joka muistuttaa tyyliltään huvimajaa. Kaikkea pihalla olevaa piti yrittää kuvata. Päärakennus jäi kuitenkin kuvaamatta, joten otin tähän mukaan kuvan vuoden 2007 huhtikuulta. Rakennus oli julkisivultaan tuollon punasävyinen. Nykyisin rakennus on lähes valkoinen. Kuuluisaan Tamminiemen saunaan emme käynnillämme tutustuneet. Eikä sen esittley kuulunut esittelykierrokseen. Varsinainen sisäkierroksen esittelen seuraavalla sivulla