Tamminiemessä
,
Julkaistu 13.1.2019
Tamminiemi
yhdistetään
erityisesti
presidentti
Kekkoseen,
vaikka
paikka
on
ollut
myös
presidenttien
Rytin
ja
Mannerheimin
käytössä.
Paasikivi
ei
rakennusta
käyttänyt
vaan
luovutti
talon
vaimonsa
Alli
Paasikiven
sukulaisten
käyttöön.
Presidentti
Kekkonen
käytti
Tamminiemeä
asuntonaan
koko
presidettikautensa
ajan
ja
sen
jälkeenki
aina
kuolemaansa
saakka.
Tutustuimme
Tamminiemeen
sunnuntaina
6.1.2019.
Paikalla
oli
vajaa
kymmenen
vierailijaa,
joille
rakennus
esiteltiin.
Näillä
kahdella
sivulla
olevat
kuvat
ovat
tuolta
vierailulta.
Pääosa
kuvista
on
otettu
ennen
esittelykierrosta,
jolloin
oli
helpompi
kuvata siten, että kuviin ei tullut vierailijoita.
Ennen
rakennukseen
tutustumista
kiertelimme
Tamminiemen
pihapiirissä
ja
tulimme
alueelle
Meilahden
arboretumin
läpi.
Ensimmäinen
kuva
onkin
arboretumin
portin
pielessä
kasvavasta
koivusta.
Koivun
muoto
houkutti
kuvaamaan
sen.
Onko
puun
muoto
luonnon
luoma
vai
ihmiskäden
ansiota
se
ei
selvinnyt.
Alueelta
löytyi
myös
Kalle
Hammin
Teetä
kahdelle
taideteos.
Otin
yhden
kuvan
mukaan
tähän
vaikka,
en
ole
kuvaan
tyytyväinen.
Kuvassa
taustan
mänty
on
liian
hallitseva.
Paremman kuvakulman löytminen ei oikein onnistunut.
Piha-alueelta
Tamminiementien
takana
näkyvä
Villa
Angelica
on
tyypillinen
alueen
rakennus.
Todennäköisesti
1920-luvulla
rakennettu. Rakennus toimii nykyisin kahvilana.
Piha-alueelta
löytyy
myös
pieni
huvimaja,
joka
on
rakennettu
1800-luvun
lopulla
ts.
ennen
päärakennusta,
joka
on
rakennettu
vuonna
1904.
Huvimaja
on
pienellä
kukkulalla,
jota
alkuperäisen
omistajan
mukaan
kutsuttiin
nimellä
Solkulla
eli
Aurinkokukkula.
Kuvasin
huvimajaa
useammasta
eri
kuvakulmasta.
Ohessa
on
yksi majasta ottamani kuva.
Etelläisen
portin
vieressä
on
vartiotupa,
joka
muistuttaa
tyyliltään
huvimajaa.
Kaikkea
pihalla
olevaa
piti
yrittää
kuvata.
Päärakennus
jäi
kuitenkin
kuvaamatta,
joten
otin
tähän
mukaan
kuvan
vuoden
2007
huhtikuulta.
Rakennus
oli
julkisivultaan
tuollon punasävyinen. Nykyisin rakennus on lähes valkoinen.
Kuuluisaan
Tamminiemen
saunaan
emme
käynnillämme
tutustuneet. Eikä sen esittley kuulunut esittelykierrokseen.
Varsinainen sisäkierroksen esittelen
seuraavalla sivulla
Tamminiemessä
,
Julkaistu 13.1.2019
Tamminiemi
yhdistetään
erityisesti
presidentti
Kekkoseen,
vaikka
paikka
on
ollut
myös
presidenttien
Rytin
ja
Mannerheimin
käytössä.
Paasikivi
ei
rakennusta
käyttänyt
vaan
luovutti
talon
vaimonsa
Alli
Paasikiven
sukulaisten
käyttöön.
Presidentti
Kekkonen
käytti
Tamminiemeä
asuntonaan
koko
presidettikautensa
ajan
ja
sen
jälkeenki
aina
kuolemaansa
saakka.
Tutustuimme
Tamminiemeen
sunnuntaina
6.1.2019.
Paikalla
oli
vajaa
kymmenen
vierailijaa,
joille
rakennus
esiteltiin.
Näillä
kahdella
sivulla
olevat
kuvat
ovat
tuolta
vierailulta.
Pääosa
kuvista
on
otettu
ennen
esittelykierrosta,
jolloin
oli
helpompi
kuvata
siten,
että
kuviin
ei
tullut
vierailijoita.
Ennen
rakennukseen
tutustumista
kiertelimme
Tamminiemen
pihapiirissä
ja
tulimme
alueelle
Meilahden
arboretumin
läpi.
Ensimmäinen
kuva
onkin
arboretumin
portin
pielessä
kasvavasta
koivusta.
Koivun
muoto
houkutti
kuvaamaan
sen.
Onko
puun
muoto
luonnon
luoma
vai
ihmiskäden ansiota se ei selvinnyt.
Alueelta
löytyi
myös
Kalle
Hammin
Teetä
kahdelle
taideteos.
Otin
yhden
kuvan
mukaan
tähän
vaikka,
en
ole
kuvaan
tyytyväinen.
Kuvassa
taustan
mänty
on
liian
hallitseva.
Paremman
kuvakulman
löytminen
ei
oikein onnistunut.
Piha-alueelta
Tamminiementien
takana
näkyvä
Villa
Angelica
on
tyypillinen
alueen
rakennus.
Todennäköisesti
1920-luvulla
rakennettu.
Rakennus
toimii
nykyisin
kahvilana.
Piha-alueelta
löytyy
myös
pieni
huvimaja,
joka
on
rakennettu
1800-
luvun
lopulla
ts.
ennen
päärakennusta,
joka
on
rakennettu
vuonna
1904.
Huvimaja
on
pienellä
kukkulalla,
jota
alkuperäisen
omistajan
mukaan
kutsuttiin
nimellä
Solkulla
eli
Aurinkokukkula.
Kuvasin
huvimajaa
useammasta
eri
kuvakulmasta.
Ohessa
on
yksi
majasta ottamani kuva.
Etelläisen
portin
vieressä
on
vartiotupa,
joka
muistuttaa
tyyliltään
huvimajaa.
Kaikkea
pihalla
olevaa
piti
yrittää
kuvata.
Päärakennus
jäi
kuitenkin
kuvaamatta,
joten
otin
tähän
mukaan
kuvan
vuoden
2007
huhtikuulta.
Rakennus
oli
julkisivultaan
tuollon
punasävyinen.
Nykyisin
rakennus
on
lähes
valkoinen.
Kuuluisaan
Tamminiemen
saunaan
emme
käynnillämme
tutustuneet. Eikä sen esittley kuulunut esittelykierrokseen.
Varsinainen sisäkierroksen esittelen
seuraavalla sivulla