Tamminiemessä , Julkaistu 13.1.2019 Päärakennus on siis rakennettu vuonna 1904. Rakennuttaja oli tukkukauppias Nissen. Eri vaiheiden jälkeen Huvudstadsbladetin päätoimittaja kauppaneuvos Amos Anderson lahjoitti rakennuksen vuonna 1939 “köyhälle valtiolle” presidentti Kallion pyynnöstä. Kallio ei kuitenkaan itse ennättänyt asua rakennuksessa. Kuten edellisellä sivulla kerroin pääosa kuvista on otettu ennen p i d e t t y ä e s i t t e l y k i e r r o s t a . Ensimmäisenä on alakerran olohuone T a m m i n i e m i s a l i . Kuva on koostettu neljästä erillisestä kuvasta. Kuvaamista ajatellen valaistus ei ollut paras mahdollinen. En kuitenkaan halunnut käyttää salamaa. Valotusaika vaihteli panoraamakuvaa varten otetuissa kuvissa 1/30 - 1/40. Toisena on kuva Kekkosen työhuoneesta. Pöydällä näkyy Helsingin puhelimen lahjoittama presidentin erikoispuhelin, joita valmistettiin aikoinaan kaksi kappaletta. Puhelin on pöydällä näkyvä tumma laatikko. Normaali puhelin oli sisäpuhelin. Kuva on otettu huoneen oviaukosta, joten näkymä tilaan on kapea. Kuvan oikessa reunassa on voimakkaana elementtinä äänieristetty ovi. Oppaan mukaan Kekkonen otti omaan työhuoneeseensa kerrallaan vain yhden vieraan. Vierekkäin olevista pystykuvista vasemmalla on alakerran ruokailutilan baari ja oikealla yläkerran ruokasalin pöytä. Kummassakin kuvassa salaman käyttö olisi tuonut paremman lopputuloksen. Baarin kuvassa valotusaika on vain 1/40 vaikka ISO - arvo on 5000. Pöydän kuvassa vastaavat arvot ovat 1/30 ja ISO 1600. Noinkin pitkä valotusaika on kovin haasteellinen terävien kuvien saamiseksi. Lisäksi suuri ISO-arvo lisää kuvassa kohinaa Pystykuvien alapuolella on yleiskuva yläkerran oleskelutilasta. Edelleen tilan kuvaaminen olisi kaivannut hieman lisää valoa. Kuvat jäivät sävyltää hieman punertavaksi kuten kaikki muutkin Tamminimen sisätiloissa otetut kuvat. Siksipä olen korjannut kaikkia tämän sivun kuvia lisäämällä kuvankäsittelyssa hieman valaistusta. Kuvassa on taustalla Eero Aarnion suunnittelma pallotuoli. Takaseinällä on yksi useista taide-esineistä. Kyseessä on Essi Renvallin “Ihmisiä työssä” Viimeisenä on muutama kuva Tamminiemessä olevasta taiteesta. Alimman tunnistinin jo kuvatessani Särestöniemen taiteeksi. Kyseessä on “Kun ilves kohtaa jäämeren”. Muiden taideteosten nimi eikä tekijä jääneet mieleen. Kaikenkaikkiaan tutustuminen oli mielenkiintoinen ja kannatti tehdä. Kohteen kuvaaminen on sen verran haasteellinen, että seuraavalla kerralla varaan enemmän aikaa