Pater semper dixit: "Conare certe!". © Made by Heikki, based on the page maked by Xara
Tähtitaivasta useamman kerran. Julkaistu 28.1.2022
Olen kuvannut tähtitaivasta useamman kerran. Aiemmassa julkaisussa 8.11.2021 kerroin seurantajalustan käyttöä linnunradan kuvaamisessa. Nyt keskitalvella olen kuvannut muutaman kerran tähtitaivasta pitkillä valotusajoilla. Tavoitteenani on ollut saada kuva, jossa tähdet kiertävät viivoina Pohjantähden ympärillä. Ensimmäinen yritelmä oli neljäs joulukuuta. Tavoittelin tunnin valotusaikaa, jolloin maapallo pyörähtäisi 15 astetta. Kameran asetukset olivat f 2.8 ja ISO 100. Valotusaika onnistui, mutta en ajatellut asiaa riittävästi sitä miten pitkä valotusaika toistuu kennolla. Kuva ylivalottui todella reilusti. Alla vasemmalla on kuvaamisen tulos suoraan kamerasta otettuna. Kuvasta ei oikein tähtien piirtämiä renkaita erota. Onneksi kuvankäsittelyohjelmilla on madollisuus ”kaivaa” hennotkin viivat esiin. Oikealla on lopputulos, joka ei kuitenkaan vastaa tavoittelemaani. Seuraava yritys oli 7.12. Muutin asetuksia siten, että aukoksi valitsin f 22 ja valotusaika oli vain 25 minuuttia. ISO -arvoksi valitsin 400. Näillä arvoilla kuva jäi nyt tummaksi. Joten jouduin jälleen säätämään kuvaa saadakseni tähtien muodostaman viivat esille. Tälläkään kertaa kaikki tähdet eivät tulleet kuvaan. Alla ovat vierekkäin alkuperäinen ja säädetty kuva. Netissä saamani idean mukaan järjestin kuvauksen seuraavan kerran siten, että kamera kuvaa 20 minuutin jaksoissa. Tavoitteena oli seitsemän kuvan sarja. Kuvatessa oli todella kova pakkanen ja kameran akku loppui neljännen kuvan kohdalla. Tälläkin kertaa arviointini valotuksen suhteen petti. Käytin kuvatessa täyttä aukkoa ja ISO -arvoksi valitsin 400. Lopputulos ei todellakaan ollut se mitä tavoittelin. Jälleen kuvat ylivalottuivat. Alla on mallina ensimmäinen kuvasarjan kuva ilman säätöjä. Kuvien pinoamisen ja kohtuullisen voimakkaan säätämisen jälkeen lopputulos muistuttaa tavoittelemaani. Pinoamista tarvitaan, jotta yksittäisissä kuvissa olevat tähtien piirtämät viivat saadaan yhtenäisiksi. Seuraava jokseenkin kirkas tähtitaivas oli 25. tammikuuta. Tavoittelin jälleen seitsemän kuvan sarjaa. Nyt lopputuloksena oli viisi kuvaa. Käytän sarjakuvauksissa apuna Hähnelin kaukolaukaisinta, joka mahdollistaa juuri tällaiset sarjakuvaukset. Kaukolaukaisimen kameraan liitettävän vastaanottoyksikön patteri hyytyi kuudennen kuvan kohdalla. Pinottavaksi sain nyt kuitenkin viisi kuvaa, joiden valotus oli tällä kertaa aika lähellä oikeaa. Kuvien säätämiseen riitti normaalit toimenpiteet. Jälleen alapuolella on kuvapari, ensimmäinen kuva ja pinoamisen sekä säätöjen jälkeen aikaansaatu lopputulos Näin jälkeenpäin ajatellen valotusaika voisi olla hiukan lyhyempi ja kuvia useampia, vaikka lopputulos on jo aika hyvä. .
Tähtitaivasta
useamman
kerran.
Julkaistu
28.1.2022
Olen kuvannut tähtitaivasta useamman kerran. Aiemmassa julkaisussa 8.11.2021 kerroin seurantajalustan käyttöä linnunradan kuvaamisessa. Nyt keskitalvella olen kuvannut muutaman kerran tähtitaivasta pitkillä valotusajoilla. Tavoitteenani on ollut saada kuva, jossa tähdet kiertävät viivoina Pohjantähden ympärillä. Ensimmäinen yritelmä oli neljäs joulukuuta. Tavoittelin tunnin valotusaikaa, jolloin maapallo pyörähtäisi 15 astetta. Kameran asetukset olivat f 2.8 ja ISO 100. Valotusaika onnistui, mutta en ajatellut asiaa riittävästi sitä miten pitkä valotusaika toistuu kennolla. Kuva ylivalottui todella reilusti. Alla vasemmalla on kuvaamisen tulos suoraan kamerasta otettuna. Kuvasta ei oikein tähtien piirtämiä renkaita erota. Onneksi kuvankäsittelyohjelmilla on madollisuus ”kaivaa” hennotkin viivat esiin. Oikealla on lopputulos, joka ei kuitenkaan vastaa tavoittelemaani. Seuraava yritys oli 7.12. Muutin asetuksia siten, että aukoksi valitsin f 22 ja valotusaika oli vain 25 minuuttia. ISO -arvoksi valitsin 400. Näillä arvoilla kuva jäi nyt tummaksi. Joten jouduin jälleen säätämään kuvaa saadakseni tähtien muodostaman viivat esille. Tälläkään kertaa kaikki tähdet eivät tulleet kuvaan. Alla ovat vierekkäin alkuperäinen ja säädetty kuva. Netissä saamani idean mukaan järjestin kuvauksen seuraavan kerran siten, että kamera kuvaa 20 minuutin jaksoissa. Tavoitteena oli seitsemän kuvan sarja. Kuvatessa oli todella kova pakkanen ja kameran akku loppui neljännen kuvan kohdalla. Tälläkin kertaa arviointini valotuksen suhteen petti. Käytin kuvatessa täyttä aukkoa ja ISO -arvoksi valitsin 400. Lopputulos ei todellakaan ollut se mitä tavoittelin. Jälleen kuvat ylivalottuivat. Alla on mallina ensimmäinen kuvasarjan kuva ilman säätöjä. Kuvien pinoamisen ja kohtuullisen voimakkaan säätämisen jälkeen lopputulos muistuttaa tavoittelemaani. Pinoamista tarvitaan, jotta yksittäisissä kuvissa olevat tähtien piirtämät viivat saadaan yhtenäisiksi. Seuraava jokseenkin kirkas tähtitaivas oli 25. tammikuuta. Tavoittelin jälleen seitsemän kuvan sarjaa. Nyt lopputuloksena oli viisi kuvaa. Käytän sarjakuvauksissa apuna Hähnelin kaukolaukaisinta, joka mahdollistaa juuri tällaiset sarjakuvaukset. Kaukolaukaisimen kameraan liitettävän vastaanottoyksikön patteri hyytyi kuudennen kuvan kohdalla. Pinottavaksi sain nyt kuitenkin viisi kuvaa, joiden valotus oli tällä kertaa aika lähellä oikeaa. Kuvien säätämiseen riitti normaalit toimenpiteet. Jälleen alapuolella on kuvapari, ensimmäinen kuva ja pinoamisen sekä säätöjen jälkeen aikaansaatu lopputulos Näin jälkeenpäin ajatellen valotusaika voisi olla hiukan lyhyempi ja kuvia useampia, vaikka lopputulos on jo aika hyvä. .
