Heinäkuu 2 Heinäkuussa tapahtui sekin, että lähdin erikseen kuvaamaan auringonlaskua. Sain houkuteltua vaimonkin mukaan järvelle. Ajoimme veneellä vajaan kilometrin päähän rannasta ja jäimme odottamaan “parasta” näkymää. Olin katsonut valmiiksi auringon laskuajan Lestijärvellä. Tuolloin heinäkuun 27 päivä aurinko laski hieman kymmenen jälkeen. Ensimmäisen kuvan otin viittä vaille kymmenen. Aurinko oli tuolloin jo puiden latvojen tasalla viimeisen kuvan otin viittä vaille puoli yksitoista. Tuolloin taivaanrannassa oli enää auringon kajo. Kuvia otin noin 180. Kuvatessani totesin jälleen kerran, että kamera “näkee” auringonlaskun punaisempana kuin ihmissilmä. Ottamistani kuvista valitsin oheen kuvan, jonka otin hieman jälkeen kymmenen illalla. Kuvassa on vasemmalla on Ahosaari ja oikealla Jänissaari. Seuraavan kerran järvellä ollessamme otin ihan mielenkiinnosta samasta maisemasta kuvan aamu kymmeneltä. Vaikka kuva on otettu vajaa kolme viikkoa myöhemmin, kuvien vertailu osoittaa miten maisema muuttuu radikaalista valaistusolosuhteiden mukaan. Koska olimme koko kesän Lestijärvellä suurin osa myös heinäkuun kuvista on Lestijärvellä kuvattuja. Niin myös seuraava kuva ohrapellosta vastavaloon. Olen haaveillut useana vuonna ottavani kuvan lainehtivasta viljapellosta. Minulla on vahva muistikuva nyt jo kymmenien vuosien takaa kuvasta, jonka otin kotitaloni pihapiirin aitan katolta. Tuolloin kyseessä oli jo tuleentunut kauniisti kellastunut. Heikko tuulenvire sai viljan lainehtimaan. Muistini mukaan kuva onnistui todella hyvin. Sain vangittua kuvaan viljan aaltomaisen liikkeen. Kuva on sittemmin kadonnut ja nyt etsin vastaava näkyä. Oheinen kuva ei kuitenkaan ole sitä. Julkaisen sen nyt kuitenkin, jotta minulla oli mahdollisuus kertoa tuo pieni tarina. Sivun alussa on pari kuvaa järvestä. Ensimmäinen kuva on tietysti useimmiten kuvattu aihe. Itsekin olen kuvannut järven auringonlaskuja usean vuoden ajan. Kuvia aiheesta löytyy sivuilta Aiemmat julkaisut kohdasta auringonlaskuja. Tämän sivun alareunassa on kaksi keskenään erilaista kuvaa järvestä. Ensin on kuva Parannasta kirkolle päin. Kuva on otettu puoli yhdeksän aikaan illalla ja järven pinta on aivan tyven. Viimeinen kuvan aihetta en ole järvestä usein nähnyt. Kuvaa otettaessa tuuli kylmästi suoraan pohjoisesta. Järven selkä näytti aivan erilaiselta. Päivä oli 8.7. ja ajankohta hieman vaille neljä iltapäivällä.
Seuraava sivu
Edellinen sivu
Heinäkuu 2 Heinäkuussa tapahtui sekin, että lähdin erikseen kuvaamaan auringonlaskua. Sain houkuteltua vaimonkin mukaan järvelle. Ajoimme veneellä vajaan kilometrin päähän rannasta ja jäimme odottamaan “parasta” näkymää. Olin katsonut valmiiksi auringon laskuajan Lestijärvellä. Tuolloin heinäkuun 27 päivä aurinko laski hieman kymmenen jälkeen. Ensimmäisen kuvan otin viittä vaille kymmenen. Aurinko oli tuolloin jo puiden latvojen tasalla viimeisen kuvan otin viittä vaille puoli yksitoista. Tuolloin taivaanrannassa oli enää auringon kajo. Kuvia otin noin 180. Kuvatessani totesin jälleen kerran, että kamera “näkee” auringonlaskun punaisempana kuin ihmissilmä. Ottamistani kuvista valitsin oheen kuvan, jonka otin hieman jälkeen kymmenen illalla. Kuvassa on vasemmalla on Ahosaari ja oikealla Jänissaari. Seuraavan kerran järvellä ollessamme otin ihan mielenkiinnosta samasta maisemasta kuvan aamu kymmeneltä. Vaikka kuva on otettu vajaa kolme viikkoa myöhemmin, kuvien vertailu osoittaa miten maisema muuttuu radikaalista valaistusolosuhteiden mukaan. Koska olimme koko kesän Lestijärvellä suurin osa myös heinäkuun kuvista on Lestijärvellä kuvattuja. Niin myös seuraava kuva ohrapellosta vastavaloon. Olen haaveillut useana vuonna ottavani kuvan lainehtivasta viljapellosta. Minulla on vahva muistikuva nyt jo kymmenien vuosien takaa kuvasta, jonka otin kotitaloni pihapiirin aitan katolta. Tuolloin kyseessä oli jo tuleentunut kauniisti kellastunut. Heikko tuulenvire sai viljan lainehtimaan. Muistini mukaan kuva onnistui todella hyvin. Sain vangittua kuvaan viljan aaltomaisen liikkeen. Kuva on sittemmin kadonnut ja nyt etsin vastaava näkyä. Oheinen kuva ei kuitenkaan ole sitä. Julkaisen sen nyt kuitenkin, jotta minulla oli mahdollisuus kertoa tuo pieni tarina. Sivun alussa on pari kuvaa järvestä. Ensimmäinen kuva on tietysti useimmiten kuvattu aihe. Itsekin olen kuvannut järven auringonlaskuja usean vuoden ajan. Kuvia aiheesta löytyy sivuilta Aiemmat julkaisut kohdasta auringonlaskuja. Tämän sivun alareunassa on kaksi keskenään erilaista kuvaa järvestä. Ensin on kuva Parannasta kirkolle päin. Kuva on otettu puoli yhdeksän aikaan illalla ja järven pinta on aivan tyven. Viimeinen kuvan aihetta en ole järvestä usein nähnyt. Kuvaa otettaessa tuuli kylmästi suoraan pohjoisesta. Järven selkä näytti aivan erilaiselta. Päivä oli 8.7. ja ajankohta hieman vaille neljä iltapäivällä.